Kenttäpiispa Pekka Särkiö otti kantaa Ukrainan kriisiin Kotimaan ja Radion Dein yhteisellä Piispan kyselytunnilla tänään 16.2. Kenraalikuntaan kuuluvana Särkiö totesi olevansa perillä tilannekatsauksista ja totesi Puolustusvoimien korottaneen valmiustilannetta kakkostasolle.
– Suomea ei uhata, hän rauhoitteli mutta totesi, että Suomi on osa Eurooppaa ja Kiova on Helsingistä yhtä kaukana kuin Rovaniemi.
Sotilaspapit ovat Särkiön mukaan valmiina kriisin henkisen kestämisen varmistamisessa.
– Aseellinen toiminta ei ole aina se ensimmäinen asia. Sitä edeltävät monet muut vaikuttamisen keinot, kuten mielialan ja turvallisuuden tunteen kohottaminen. Meidän tehtävämme on luoda tunnetta siitä, että me pärjäämme ja meillä on turva Korkeimmassa. Ollessaan yhtenäisiä suomalaiset pärjäävät kyllä.
Särkiö totesi sotien olevan aina kipeitä asioita, mutta erityisesti silloin, kun kristityt joutuvat keskenään sotaan. Ukrainan kriisissä vastakkain on kaksi slaavilaista ortodoksista osapuolta.
– Uskoisin, että poliittinen tilanne siinä ja lojaalisuus omalle valtiojohdolle ajavat uskonnon edelle. Varmasti jokainen tuntee kuitenkin mielessään, että ollaan uskonveljiä vastaan, kenttäpiispa arveli.
Hän muistutti myös, että Ukrainassa sota on jatkunut jo kahdeksatta vuotta, joten kyse ei ole mahdollisesta sodan syttymisestä vaan eskaloitumisesta.
Särkiöltä kysyttiin, miksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat ottaneet kantaa jo pitkään jatkuneeseen kriisiin vasta tällä viikolla. Kenttäpiispa arvioi sen olevan vuosikymmenten pitkän rauhanajan ja toisaalta sotahistorian kritiikin synnyttämää arkuutta.
– Ehkä muistumana on ajat, jolloin kirkko on myöhempien kriitikoiden mukaan lähtenyt osaksi politiikkaa tai puoltamaan sodan päämääriä etenkin jatkosodan aikana.
Särkiön mukaan aina silloin, kun maailmanrauha järkkyy, myös kirkon tulisi korottaa vahvasti ääntään.
Keskiviikkoaamun suorassa lähetyksessä kenttäpiispaa olivat haastattelemassa päätoimittajat Mikko Ilkko Ruotuväestä, Heli Karhumäki Sanasta ja Mari Teinilä Kotimaasta. Kyselytuntia isännöi toimittaja Ariel Neulaniemi Radio Deistä.
Piispa Keskitalo: Kun puhutaan Venäjän vaikuttamisyrityksistä, ei puhuta venäläisistä ihmisistä
Piispakunnasta Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo on kommentoinut 14.2. sosiaalisessa mediassa kantaa Ukrainan kriisiin. Keskitalo analysoi pitkästi sodan uhkaa Facebook-päivityksessään, jonka hän on linkittänyt myös Twitteriin.
”Taustalla lienee se, että vaikka Venäjä on edelleen suurvalta ydinaseineen, niin sitä ahdistaa se, ettei sitä enää nähdä USA:ssa kylmän sodan ajan tapaan tärkeimmäksi haastajaksi. Sen paikan USA:n katsannossa on vienyt Kiina”, omien sanojensa mukaan tarkasti aihetta seurannut Keskitalo arvioi.
Hän rauhoittelee päivityksessään toteamalla, että jo pelkkä sodasta puhuminen on pelottavaa, ja arvelee sotilasasiantuntijoihin tukeutuen, että Venäjä vetää suurta show’ta Ukrainan lähialueilla eikä varsinaista sotaa edelleenkään pidetä todennäköisenä.
”Tosin sodan käsite on hämärtynyt hybridivaikuttamisen ja ’vihreiden miesten’ myötä. Huomionarvoista on se, että ukrainalaiset itse haluavat hillitä puheita sodasta, koska he näkevät, että paniikin leviäminen palvelee juuri Venäjän tarkoitusperiä.”
Keskitalo huomauttaa, että kaikkien sympatiasta ja EU:n ja Naton suurista puheista huolimatta Ukraina joutuu viime kädessä selviämään tilanteesta itse, kuten pienten maiden usein käy.
”Tämä on maailmanpolitiikan karua todellisuutta. Nämä ajatukset tulivat mieleeni kun luin äskettäin erinomaisen Gordon F. Sanderin kirjan Taistelu Suomesta 1939–40. En todellakaan väitä, että tilanne talvisodan alla ja aikana olisi verrattavissa Ukrainan tilanteeseen, mutta tiettyjä hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä niiden välillä on.”
Selvää Keskitalon mielestä kuitenkin on, että kun puhutaan Venäjän vaikuttamisyrityksistä, ei puhuta venäläisistä ihmisistä, joita lämpimämpiä ja vieraanvaraisempia hänen mukaansa on vaikea löytää. Piispa toivoo tilanteelle diplomaattista ratkaisua ja kehottaa kaikkia toimimaan rauhan välikappaleina lähipiireissään ja rukoilemaan viisautta ja malttia maailman johtajille.
Piispa Leppänen huolissaan nuorista, piispa Jolkkonen haki voimaa syksystä 1939
Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen kertoi niin ikään 14.2. Facebook-päivityksessään rippikoulunuorten ilmaisseen jumalanpalveluksen esirukouksessa huolensa maailman tilanteen ja Ukrainan puolesta.
”Lasten ja nuorten maailmaan tunkeutuu levottomuudet, kriisit, sotapuhe ja sodan uhka. Kukaan meistä ei voi varjella teitä siltä ja samaan aikaan meidän tehtävämme on teitä suojella”, Leppänen kohdisti päivityksensä sanat nuorille ja rukoili:
”Ajattelen meitä kaikkia, joita maailman tulevaisuus huolettaa ja rukoilen parempaa maailmaa: Vapahtaja, katso meitä tämän levottoman maailman keskellä. Ohjaa maailman johtajia vastuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Anna meille rauha.”
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen pohti puolestaan twiitissään 15.2., olemmeko valmiit kärsimään pakotteiden ja vastapakotteiden ikäviä talousseurauksia ja vastaanottamaan pakolaisia, jos Venäjä hyökkää Ukrainan kimppuun.
”Kun ajattelemme Suomen tilannetta syksyllä 1939, uskon, että vastauksemme on selvä”, hän toteaa ja kirjoittaa: ”Samalla on järkevää pitää jatkuvasti yllä toimivia yhteyksiä Venäjän valtionjohtoon ja kulttuuriyhteyksiä venäjäisiin ihmisiin ja yhteisöihin. Ja niinhän olemme tehneetkin.”
Piispat yhdessä kehottavat rukoilemaan
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat 17.2. myös yhdessä julkilausuman. Siinä he toteavat, että Ukrainan jännittyneessä tilanteessa piispat kutsuvat kaikkia kristittyjä rukoilemaan rauhan puolesta.
Piispat toivovat myös, että ensi sunnuntaina kirkoissa messun esirukoukseen liitetään rukous:
Pyhä Kolmiyhteinen Jumala,
Vahvista meissä toivoa, kun sodan uhka ahdistaa.
Varjele Ukrainan kansaa.
Säästä ihmiset sodan kärsimyksiltä,
suo etteivät perheet jää sen jalkoihin.
Vahvista yhteyttä ihmisten, kansojen ja valtioiden välillä.
Auta löytämään tie kestävään rauhaan ja sovintoon.
Vapahtajamme Jeesus Kristus,
tule sinä rauhaksi levottomiin sydämiimme.
Tee meistä rauhasi välikappaleita työpaikoilla, luottamustoimissa ja ystävien parissa.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä