Lennart Koskinen sanoo, että uskontunnustukseen pakottaminen voi rinnastua hengelliseen väkivaltaan, jos sitä luetuttaa ihmisillä, jotka eivät siihen usko. Koskinen sanoo myös, että agnostismi on ainoa rehellinen kannanotto jumalasuhteeseen. Kirkon johtajille hän suosittelee oppikirjaksi Apple-yhtiön perustajan, viime vuonna kuolleen Steve Jobsin elämäkertaa.
– Suosittelen Jobin kirjaa, korjaan Jobsin kirjaa ja elämänkertaa, jossa hän kääntää vastoinkäymiset menestykseksi paketoimalla sinänsä tunnettua tekniikkaa aivan uudella tavalla ja markkinoimalla tuotteita suurella mielikuvituksella. Kirkon johtajilla olisi paljon opittavaa häneltä – muuttamatta uskon sisältöä, piispa Koskinen sanoo.
Viime vuonna eläkkeelle Visbyn piispan virasta jäänyt Koskinen vieraili viime marraskuussa pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien järjestämässä seminaarissa, jossa käsiteltiin kirkon asemaa yhteiskunnassa hiljattain ilmestyneen kirkon nelivuotiskertomuksen valossa. Tuolloin hän herätti huomioita puhuessaan agnostismista ja kirkon yhteisestä uskontunnustuksesta.
– Tietoteoreettisesti agnostismi on ainoa täysin rehellinen kannanotto. Emme tiedä vaikkapa iankaikkisesta elämästä mitään. Kuitenkin puhumme siitä, kuin se olisi itsestään selvä asia. Jumalaa on oman määritelmänsäkin mukaan mahdoton tuntea. Hän on ajatuksiamme ja uskoamme suurempi, eikä näin ollen ikinä täysin tavoitettavissa, Koskinen avaa ajatteluaan Kotimaa24:lle.
Tästä seuraa Koskisen mukaan, että jumalankuvamme on tavallaan epäjumala. Kysymys, onko Jumala luonut ihmisen vai onko ihminen luonut Jumalan, on hänen mielestään täysin asiallinen.
– Minun vastaukseni on, että olemme luoneet jumalankuvamme. Mutta siitä huolimatta on täysin mahdollista että Jumala, joka on ajatuksiamme suurempi on luonut meidät ja edelleen luo kaiken olemassaolevan.
Lennart Koskinen sanoo, että uskontunnustus on koko kirkon historiallinen tunnustus, jonka tarkoitus on yhdistää menneitä ja nykyisiä sukupolvia. Ongelma syntyy, kun ihmiset kokevat sen omaksi henkilökohtaiseksi tunnustuksekseen. Emerituspiispan mukaan minä-muotoinen liittyminen on kuitenkin sanatarkassa muodossa mahdottomuus.
– Varsinkin kastetilaisuuksissa, joihin moni saapuu pikemminkin sosiaalisista syistä kuin uskon takia, yhteinen uskontunnustus hiljenee muun muassa kohdissa ”astui alas tuonelaan”, ”astui ylös taivaisiin”, ”Istuu Jumalan oikealla puolella”. Myös syntyminen neitsyestä saa aikaan huomattavia vaikeuksia. Pappi tekee tavallaan uskonnollista väkivaltaa vaatimalla, tai edes ehdottamalla, että tottumaton kirkossakävijä ääneen lausuu sellaista mihin hän ehdottomasti ei voi uskoa, Koskinen sanoo.
Koskinen sanoo, ettei hänellä ole henkilökohtaisesti mitään vaikeuksia yhtyä kirkon uskontunnustukseen. Hän kuitenkin huomauttaa, että teologina ja piispana hän kykenee näkemään tekstin taakse.
– Ei taivas tietenkään ole tuolla ylhäällä, eikä Tuonela maan syvyyksissä, Jumala ei istu eikä hänellä ole oikeaa puolta kuin symbolisessa mielessä.
Lennart Koskinen on kirjoittanut oman minä-muotoisen uskontunnustuksensa. Hän kertoo, että kyseessä on esimerkki muodosta, joka voisi toimia tämän päivän maailmassa.
– Painotan tietenkin, että se on minun henkilökohtainen tulkintani. Toivoisin, että jokainen miettisi omaa tunnustustaan, emerituspiispa lausuu.
Lennart Koskisen oma uskontunnustus:
Uskon Jumalaan
Luojaan, Vapauttajaan ja Auttajaan
Uskon myös Ihmiseen
Jumalan kuvaan
Mieheen ja naiseen
Ja Ihmisen poikaan
Jumalan ja ihmisen kohtaamiseen
Rakkauteen uskon
ja ikuiseen Valoon
joka voittaa pimeyden ja pahuuden
Ja Luomakuntaan, Jumalan ruumiiseen
Jota olemme tuhoamassa
Sen epäkohtien oikaisemiseksi tahdon taistella
Jumalan avulla.
Uskon Elämään jo ennen kuolemaa
ja kerran iäisyydessä
Lue myös: Piispa Repo: Uskontunnustus ei ole hengellistä väkivaltaa