Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka saarnasi tänään 7.2. valtiopäivien ekumeenisessa avajaisjumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa. Evankeliumikohtana hänellä oli Matteuksen evankeliumin 13. luvusta jakeet 31-33.
Jeesus esitti heille myös tällaisen vertauksen: »Taivasten valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi maahansa. Se on pienin kaikista siemenistä, mutta kun sen taimi kasvaa täyteen mittaansa, se on puutarhan kasveista suurin. Lopulta se on kuin puu, niin että taivaan linnut tulevat ja pesivät sen oksille.»
Vielä hän esitti heille vertauksen: »Taivasten valtakunta on kuin hapate. Kun nainen sekoitti sen kolmeen vakalliseen jauhoja, koko taikina happani.» (Matt. 13:31-33)
Piispa Hintikka lähestyi kuulijoitaan kysymyksillä: Mitä mietit juuri nyt? Minkälaisin miettein valmistaudut uuteen istuntokauteen? Oletko odotusta ja luottamusta täynnä vai varjostaako mieltäsi pikemminkin huoli työn määrästä tai tämän maan tilasta?
– Olipa mieli mikä tahansa, olette kaikki ottaneet suuren vastuun tästä yhteiskunnasta, tästä Suomestamme. Kiitos teille jokaiselle siitä, Kaisamari Hintikka sanoi.
”Kyse ei ole siitä keitä me olemme, vaan siitä kuka Jumala on”
Hänen mukaansa Jumalan valtakunnasta Jeesuksen vertausten perusteella voidaan päätellä ainakin kolme asiaa.
– Ensinnäkin Jeesus opettaa, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Eikä ainoastaan lähelle, vaan hän sanoo, että Jumalan valtakunta on meidän keskellämme. Tämä on selvästi tärkeää. Jokin on muuttunut ratkaisevalla tavalla Jumalan todellisuuden ja tämän maailman todellisuuden välisessä suhteessa. Jumala ei jää tuonpuoleiseen kaukaisuuteen, ei minkään rajan taakse, vaan tulee keskelle tämän maailman elämää ja arkea, sen riemua ja rikkonaisuutta.
Toiseksi piispa Kaisamari Hintikka sanoi, ettei Jumalan valtakunta ole pysähtynyt tila, vaan muutosvoima.
- – Pieneen siemeneen pakatun kasvuvoiman tavoin Jumalan valtakunta vaikuttaa jo tässä maailmassa. Siemen kätketään maahan, muhevaan multaan. Juuri sekoitetaan taikinaan. Se ei vaikuta väkivalloin, vaan hitaasti, hiljaa ja kätkössä. Siellä siemen muuttaa muotoaan, versoo ja vahvistuu, saa puun muodon, antaa suojan ja kodin lukemattomille muille elämän muodoille. Siellä taikina muuttaa muotoaan, kohoaa ja tuoksuu, kunnes se on valmis leivottavaksi. Leipä murretaan ja jaetaan ja se ruokkii lukemattomat nälkäiset.
Kaisamari Hintikan mukaan Jumalan valtakunnan ominaisuus ei ole niinkään kasvu, vaan muutos, jakaminen ja uusi elämä.
– Lopulta, kolmanneksi, Jumalan valtakunta on ensisijaisesti Jumalan työtä. Kyse ei ole siitä keitä me olemme, vaan siitä kuka Jumala on – ei edes siitä mitä me teemme, vaan siitä mitä Jumala tekee. Ja tähän työhön Jumala kutsuu meitä mukaan, osallistumaan hänen työhönsä tässä maailmassa.
KAISAMARI HINTIKKA muistutti kuulijoita viime sunnuntaina käynnistyneestä Yhteisvastuukeräyksestä.
– Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan nuoria, jotka kärsivät yksinäisyydestä. Tämän maailman kriisien ja omien kasvukriisiensä keskellä, nuori tarvitsee vierelleen ystävää tai turvallista aikuista. He tarvitsevat myös yhteiskuntaa, jolla on tahtoa, tarpeellisia rakenteita ja riittäviä resursseja tukea nuorten kasvua – sellaista yhteiskuntaa, jossa tuntuu Jumalan valtakunnan läheisyys ja läsnäolo.
Kaisamari Hintikka muistutti siitä, että kutsu osallistua Jumalan valtakunnan työhön, on myös kutsu rukoukseen.
– Me vastaamme siihen kutsuun kohta tässä jumalanpalveluksessa, kun rukoilemme Isä meidän -rukouksen. Kristityt ovat rukoilleet Jumalan valtakunnan tulemista kahden vuosituhannen ajan. Tälläkin hetkellä sitä rukoillaan ympäri maailmaa, lukemattomilla eri kielillä.
– Kutsu katsoa valoon, toivoon ja tulevaisuuteen on kutsu osallistua Jumalan valtakunnan todellisuuteen. Mitä mielessäsi juuri nyt liikkuukin, millaisin miettein valmistaudutkin alkavaan työrupeamaan, hyvä Jumalan siunatkoon sinua siinä. Huomaat sitä tai et, uskot siihen tai et, Jumala rakentaa valtakuntaansa sinunkin työsi kautta, Hintikka sanoi saarnassaan.