Miltä kuulostaa paineeseen, lämpöön ja kemikaaleihin perustuva krematoriolaite, joka käsittelee ihmisruumiin kolmessa tunnissa? Entä ruumiin jäädyttäminen pölyksi nestemäisessä typessä?
Maailmalla kehitetään parhaillaan uusia hautaustapoja. Piispa Björn Vikström kommentoi niitä Kotimaa24:lle.
– Spontaanisti sanoisin, että siinä millä tavalla vainajasta huolehditaan, on tärkeää, että se tapahtuu vainajaa ja omaisia kunnioittavalla tavalla, hän sanoo. Vikström tosin muistuttaa, ettei ole perehtynyt uusiin innovaatioihin.
Merkittävä syy uusien hautaustapojen kehittämiseen on halu kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.
Yle uutiset
kertoi viimeksi vainajan liottavasta krematoriosta ja ruotsalaisesta typpihautauksesta, joka tosin ei ole vielä vakuuttanut asiantuntijoita eikä päässyt maassa käyttöön.
Björn Vikström katsoo hänkin, että ympäristöystävällisyys on hautauksessa tärkeä tavoite. Kun ihmiset kerääntyvät kaupunkeihin, tavoitteesta tulee yhä tärkeämpi.
– On tärkeää, että hautaus tapahtuu tavalla, jossa osoitetaan kunnioitusta vainajalle. Taloudelliset ja tekniset seikat eivät saa ajaa ihmisarvon yli.
Suomessa tuhkahautauksen suosio on lisääntynyt nopeasti. Nykyään noin puolet hautauksista on arkku- ja noin puolet tuhkahautauksia.
Piispa muistuttaa, että se, millä tavalla ruumista säilytetään kuoleman jälkeen, ei ole pelastuksen kannalta ratkaiseva kysymys.
– Jos mietitään kirkon näkökulmasta, niin emme usko kirjaimellisesti siihen, että se ruumis, joka laitetaan hautaan, on se, joka viimeisenä päivänä nousee samanlaisena ylös, Vikström sanoo.
Hän viittaa Paavaliin, joka puhuu uudesta hengellisestä ruumiista.
– Teologisesti ei ole merkitystä, millä tavalla kuolevaisesta ruumiista huolehditaan. Sanoisin, että sama pätee myös näihin uusiin menetelmiin.
Kuva: Matti Karppinen. Malmin hautausmaa.