Sinä olit syntyessäsi pieni ja avuton, mutta vähitellen kasvoit ja opit monia uusia taitoja. Ero on aivan valtava, jos vertaat itseäsi vauvana ja tänä päivänä.
Jonkun sinua vanhemman henkilön silmissä vaikutat ehkä pieneltä ja taitamattomalta, mutta nuorempien mielestä olet suuri ja taitava, siis ihailun arvoinen.
Kaikessa tekemisessä löytyy aina sekä sinua parempia että taitamattomampia henkilöitä, siksi on täysin turhaa verrata itseään toisiin. Jos haluat vertailla, niin kannattaa kiinnittää huomio vain omaan kehitykseesi.
Muistellessasi millainen olit vuosi sitten, huomaat oppineesi paljon ja edistyneesi monessa asiassa. Silti milloinkaan ei kannata rehennellä, vaikka osaisitkin tehdä jotakin jopa paremmin kuin muut.
Kerran Jeesus ja hänen oppilaansa palasivat matkalta kotikaupunkiinsa Kapernaumiin. Miehet olivat tavalliseen tapaansa olleet liikeellä kävellen. Jeesus kysyi oppilailtaan, mistä nämä olivat tiellä kulkiessaan puhuneet.
Miehiä hävetti, sillä keskustelussa oli kiistelty siitä, kuka heistä on suurin. Jeesus kyllä tiesi sen ja hän sanoi näille kahdelletoista: ”Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava viimeinen ja kaikkien palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.”
Sitten Jeesus otti syliinsä lapsen. Hän kertoi, että lapsen kaltaiseksi nöyrtyvä on suurin taivasten valtakunnassa, ja kaikkein pienin onkin oikeasti todella suuri.
Jumalan silmissä me ihmiset olemme erilaisina kaikki yhtä arvokkaita. Jeesus antoi hienon esimerkin omien taitojen käyttämisestä lähimmäisiään palvellen, auttaen ja rakastaen.
Rukous
Kiitos Jeesus, että olen sinulle yhtä rakas kuin kaikki muutkin, en vähäisempi mutta en arvokkaampikaan. Auta minua käyttämään lahjojani myös toisten hyväksi. Amen
Virsi
139:1-2 Oi Jeesus lasten ystävä