Simo Peura puhui sunnuntaina Seinäjoen Kansanlähetyspäivien lähettien siunaamisessa. Peura rohkaisi lähettejä, muttei malttanut myöskään olla ottamatta kantaa kirkossa vilkkaana pyörivään keskusteluun herätysliikkeistä.
– Tunnusomaisia ovat olleet voimakkaat ja tunnepitoiset kannanotot. Ylilyöntejä ovat seuranneet ylireagoinnit. Harkinta tuntuu pettävän. Kaapin paikan näyttäjiä on enenevä määrä myös vapaamielisenä itseään pitävien joukossa. Reipas ja kantaaottava keskustelu on toki hyvä asia. Kirkon tehtävä ja olennainen ei kuitenkaan saisi kadota tunnepitoisen retoriikan taakse.
Alkuun Peura oli viitannut muun muassa kirkkohistorioitsija Esko M. Laineen
Kotimaa-lehdessä käyttämään puheenvuoroon herätysliikkeistä ”kirkon käenpoikina”.
”Miltä messut näyttäisivät ilman herätysliikeväkeä?”
Peura totesi, että eteläpohjalaisesta näkökulmasta hänen on ollut vaikea tunnistaa herätysliikkeitä kevään aikana käytetyistä luonnehdinnoista.
– Arvostelijoille herätysliikkeet näyttävät olevan vain ylhäältä johdettuja mielipideorganisaatiota. Tämä tulkinta on harhaanjohtava.
– Herätysliikkeet ovat ennen muuta hengellisiä kansanliikkeitä ja kristittyjen hengellisiä koteja. Niiden jäsenet ovat kirkon jäseniä, jotka toimivat seurakunnissa.
Peura puolusti herätysliikkeen jäsenten paikkaa seurakunnissa.
– Heidän osallistumistaan ei pidä leimata oman järjestön edunvalvonnaksi seurakuntien hallinnossa. He ovat mukana, koska äitikirkko seurakuntineen ja sakramentteineen on heille rakas. Monet ovat rakentaneet vapaaehtoisina vuosikymmenten ajan seurakuntaelämää herätysliike, kuten Kansanlähetys, hengellisenä viitekehyksenä. Heille on edelleen tilaa seurakunnissa, samoin kuin niille seurakuntalaisille, joiden taustana ei ole mikään herätysliike.
– Hyvällä syyllä voimme esimerkiksi kysyä, miltä seurakuntien messut näyttäisivät, jos herätysliikeväki jäisi niistä pois. Tilastot osoittavat, että jumalanpalveluksiin osallistutaan aiempaa harvemmin. Yhteinen jumalanpalvelus on nyt se, mistä meidän kaikkien tulee pitää kiinni. Se on otettava sydämen asiaksi.
”Kiinnostus vain yhteen asiaan ongelmallista”
Peura kertasi, miten kevään ”riitely” johti siihen, että seurakunnissa alettiin kysyä, minkä järjestöjen kautta lähetystyötä tuetaan taloudellisesti. Erityisesti suuret seurakuntayhtymät ovat tiedustelleet muutamilta lähetysjärjestöiltä heidän kantojaan.
– Periaatekeskustelun käyminen aika ajoin on hyväksi, ja se tulisi ulottaa kaikkiin lähetysjärjestöihin. Ongelmallisena pidän kuitenkin sitä, jos luottamushenkilöiden kiinnostus kohdistuu muutamaan tai vain jopa yhteen asiaan, nimittäin siihen, mikä on järjestön kanta rekisteröityihin parisuhteisiin.
– Meidän kaikkien tulisi pitää nyt tarkkaan huoli siitä, että suhtautuminen rekisteröityihin parisuhteisiin ja niitä koskevat näkemyserot eivät muodostu ratkaisevaksi kriteeriksi. Siitä ei saa tulla etumerkkiä, plussaa tai miinusta, jolla – oman mielipiteen mukaisesti – hyvät ja pahat erotellaan toisistaan. Yksipuoliset johtopäätökset välttääkseen luottamushenkilöiden on aiheellista perehtyä kirkolliskokouksen perustevaliokunnan asiaa koskevaan mietintöön.
Kansanlähetyspäiviä on vietetty viikonloppuna Seinäjoella. Kansanlähetys on yksi kirkon virallisista lähetysjärjestöistä. Liike lukeutuu viidesläiseen herätysperinteeseen.