Partaharjun toimintakeskuksen perustaja, poikatyön kehittäjä, opetusneuvos, pappi Pentti ”Iso-Parta” Tapio on kuollut Pieksämäellä.
Hän nukkui pois kotonaan eilen 26.5. Tapio oli kuollessaan 97-vuotias.
Vastavalmistuneena pappina Pentti Tapio oli rakentamassa sotien jälkeen Etelä-Savoon Partaharjulle kristillisen työn poikakeskusta. Partaharju sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä Pieksämäen keskustasta. Tapio sai kutsumanimen Iso-Parta sittemmin Partaharjulla leireille osallistuneilta pojilta.
Ennen leiritoiminnan laajenemista Tapio toimi Poikien Keskuksen nuorisotyön matkasihteerinä. Vuonna 1962 Tapio kutsuttiin toiminnanjohtajaksi Poikien Keskukseen, jossa hän työskenteli 40 vuotta. Hän toimi muun muassa Joka Poika -lehden päätoimittajana 15 vuotta.
Pentti Tapio syntyi Varkaudessa vuonna 1918. Nuorena hän oli monipuolinen urheilumies ja partiolainen. Äiti toivoi Pentistä pappia. Hänestä tulikin suuren sisarussarjan ainoa teologi. Kun Pentti oli puolivuotias, hänen isänsä kuoli. Hän uskoi, että isättömyys ja seitsemän veljen vaikutus johtivat siihen, että hänen sydämensä sykki poikatyölle.
Kotimaa-lehden haastattelussa vuonna 2013 Pentti Tapio kertoo, miten sotien jälkeen Suomessa oli huutava tarve poikatyölle.
– Suomessa oli valtavasti isättömiä poikia ja traumatisoituneiden isien poikia. Partaharjun leirikeskus syntyi tämän tarpeen keskelle.
Tapion kauden jälkeen Poikien Keskuksesta tuli vuonna 1989 Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK. Pentti Tapio itse olisi halunnut säilyttää Partaharjun poikien paratiisina. Sittemmin Partaharju on laajentunut myös koulutuskeskukseksi.
Eläkkeellä Pentti Tapio toimi aktiivisesti sotaveteraanityössä, muun muassa sotaveteraanien Hengellisen työn toimikunnan puheenjohtajana.
Pentti Tapio oli avioliitossa Senja Tapion kanssa yli 60 vuotta. Vuonna 2004 hän jäi leskeksi. Pentti Tapiota jää kaipaamaan viisi lasta lapsineen ja lastenlapsineen.
Kotimaan haastattelussa Pentti Tapio kertoi motokseen seuraavat sanat: ”Elä sovussa itsesi, lähimmäisten, luonnon ja Jumalan kanssa meille annetussa kauniissa isänmaassa.”
Pentti Tapion elämästä voi lukea lisää kirjasta Iso-Parta ja Partaharju (Kirjapaja 2013). Sen ovat kirjoittaneet Harri Raitis ja Paula Raitis.
Kuva: Mikko Vähäniitty