Kirkon keskusteluavun vanhin ja käytetyin palvelu Palveleva puhelin on menettänyt kymmenen vuoden aikana yli puolet päivystäjistään. Vuonna 2012 päivystäjiä oli vajaat 2 000 ja vuonna 2023 enää 750.
Viime vuonna Kirkon keskusteluapuun tuli noin 103 000 yhteydenottoa. Puheluihin vastattiin 42 400 kertaa, ja chatissa käytiin 3 941 keskustelua. Nettikirjeisiin vastattiin 1 170 kertaa.
– Pystyimme siis vastaamaan alle puoleen yhteydenotoista. Keskusteluja kuitenkin käytiin viime vuonna kaikkiaan yli 555 vuorokautta, kertoo Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta -yksikön asiantuntija Petri Patronen.
Suurin yksittäinen selittävä tekijä päivystäjien määrän vähenemiseen on, että Espoon, Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien työntekijät poistuivat päivystysringistä vuosina 2018–2020, jolloin päivystäjäjoukosta lähti noin 500 pappia, diakonia ja nuorisotyöntekijää.
Espoon seurakuntayhtymän sopimus Palvelevasta puhelimesta päättyi myös vapaaehtoisten osalta loppuvuodesta 2018 ja Vantaan yhtymän sopimus heinäkuun alussa 2020.
Helsingin yhtymäkin kaavaili toiminnasta vetäytymistä myös vapaaehtoisten osalta. Nyt se on kuitenkin tehnyt uuden sopimuksen Palvelevan puhelimen jatkosta niin, että helsinkiläisten vapaaehtoisten päivystäjien koulutus ja tuki järjestetään yhteistyössä Järvenpään seurakunnan kanssa.
PETRI PAROSEN selvitys Kirkon keskusteluavun tulevaisuudesta on loppusuoralla. Hän nostaa esiin kolme huomiota.
Puhelin- ja verkkoauttamisen kentällä on Patrosen mukaan kysynnän ja tarjonnan välillä selvä epäsuhta, joka on pahentunut koronan jälkeen. Yhteydenotot esimerkiksi Mieli ry:n palveluihin ovat kasvaneet dramaattisesti.
– Kirkon keskusteluavun alasajo tarkoittaisi huomattavaa aukkoa muutenkin ylikuormittuneessa tilanteessa.
Kirkon ei pidä Patrosen mielestä olettaa kolmannen sektorin vastaavan yksin riittävästä puhelin- ja verkkoauttamisen tarpeesta tulevaisuudessa.
Toiseksi Kirkon keskusteluapu pystyy Patrosen mukaan tarjoamaan palveluaan huomattavan resurssitehokkaasti. Se on Suomen kolmanneksi suurin yleistä keskusteluapua tarjoava toimija ja pystyy vastaamaan 42 prosenttiin yhteydenotoista.
– Meillä vapaaehtoisia koordinoi vain reilut 30 osa-aikaista työntekijää, joiden työpanos vastaa noin 10 täysiaikaisen työmäärää. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että Kirkon keskusteluapu kärsii resurssipulasta.
Patrosen kolmas havainto on, että Kirkon keskusteluavun suurin heikkous liittyy sen hajanaiseen ja hauraaseen organisaatiorakenteeseen. Toiminnan jakautuminen lukuisiin itsenäisiin seurakuntiin ja vähäinen yhteinen koordinaatio vaikeuttavat palvelun kehittämistä ja johtavat epäyhtenäisiin käytäntöihin ja laadun epätasaisuuteen.
– Hajanaisen, epätasaisesti resursoidun organisaationsa vuoksi Kirkon keskusteluapu lähtee takamatkalta verrattuna kolmannen sektorin toimijoihin. Kirkon sisällä se taas jää vapaaehtoistyön luonteensa takia virkavetoisten sielunhoidon työmuotojen, kuten sairaalasielunhoidon ja perheneuvonnan jalkoihin resurssoinnissa.
MILTÄ PALVELEVAN puhelimen tulevaisuus sitten vaikuttaa?
– Työ on merkityksellistä ja arvokasta. Sen menestyminen kuitenkin edellyttää resurssien lisäämistä ja tiiviimpää yhteistyötä valtakunnallisesti. Tämä vaatisi lukuisia päätöksiä eri paikkakunnilta ja tasoilta, kirkkoherroilta, esihenkilöiltä ja luottamushenkilöiltä, mikä tekee prosessista mutkikkaan ja tuloksista epävarmoja. Kuten Helsingin seurakuntayhtymän päätös on osoittanut, toivoa kuitenkin on.
Patrosen mukaan Palvelevan Puhelimen tärkein tehtävä on yksinäisyyden lievittäminen.
– Ainakin 72 prosenttia kirkon keskusteluapuun soittavista on yksinasuvia, ja yksinäisyys on ilmiönä läsnä suuressa osassa keskusteluja. Selkeästi sanoitettu rooli yksinäisyyden lievittäjänä auttaisi Kirkon keskusteluapua erottumaan muista auttamispalveluista ja selventäisi myös kirkossa sisäisesti sen merkitykseen liittyvää hämmennystä.
Palveleva puhelin on avoinna joka päivä kello 18–24 ja vastaa numerossa 0400 221 180.