Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous kokoontuu Valamon luostarissa 23.–25. marraskuuta. Arkkipiispa Leo otti avauspuheessaan kantaa Eurooppaa ravistelevaan terrorismiin ja kirkkonsa hallinnon uudistamiseen.
Hänen mukaansa terrori-iskujen tekijät eivät edusta minkään uskonnon arvoja, vaikka he ovatkin ottaneet hirmutekojensa oikeuttajaksi ”Jumalan”.
– Terrorismi uskonnon nimissä on fanatismia, joka haluaa kiihdyttää historian liikettä. Se pitää kaaosta tai väkivaltaa välttämättöminä etappeina uuden ja oikeaoppisemman yhteiskunnan luomisessa. Kolmas väkivaltaisen fanatismin tunnusmerkki on mustavalkea maailmankuva. Tuollaisessa maailmassa yhtäällä ovat uskovat ja toisaalla jumalattomat.
Arkkipiispa painotti voimakkaasti kirkon vastuuta pakolaisista.
– Ortodoksisten sisarkirkkojemme kanta pakolaisten auttamiseksi on ollut yhdenmukainen. Bulgarian, Kreikan, Kyproksen, Serbian ja Romanian kirkot ovat ilmaisseet tukensa kaikkien ihmisten auttamiseksi heidän ihonväristään, uskonnostaan tai syntyperästään riippumatta, hän sanoi.
– On mielenkiintoista huomata, että Balkanin ja Välimeren ortodoksisten kirkkojen piirissä on havaittavissa paljon vähemmän sellaista etnisiin tai uskonnollisiin taustoihin nojaavaa valikoivaa pakolaispolitiikkaa, joka näkyy selvästi meillä vauraassa Länsi-Euroopassa, arkkipiispa jatkoi.
Hän siteerasi Serbian ortodoksisen kirkon piispainkokouksen elokuista kantaa. Sen mukaan vastuu Eurooppaan Lähi-idästä tulevien pakolaisten kohtalosta on yksiselitteisesti vauraalla ja itsekkäällä lännellä, joka rahoittaa sotaa Raamatun maissa.
– Ortodoksisen kirkon näkökulma ei ole muuttunut. Toukokuussa 1907 Aamun Koiton uutisessa kerrottiin alkuasukkaiden sorrosta Afrikassa. Uutinen päättyy ennustukseen: ”Vielä kerran tulee aika, ehkäpä jo piankin, jolloin Eurooppa saa kalliisti maksaa julmuutensa mustia veljiään kohtaan.”
Arkkipiispa Leon mukaan ortodoksit eivät puhu pakolaisista ”vieraina” tai ”ongelmana”.
– Näemme heidät ihmisinä, jotka kokevat nyt samanlaisen kohtalon kuin ensimmäisenä jouluna Egyptiin paennut pyhä perhe.
– Kirkon näkökulmasta turvapaikan muodolliset edellytykset täyttyvät silloin kun kasvokkain on kuka tahansa hädässä oleva ihminen! Poliitikot voivat pohtia pakolaiskriisiä, mutta kirkko auttaa jokaista lähimmäistämme, jotka ovat samaa lihaa ja verta kuin me! Kirkko auttaa kaikkia kärsiviä, eikä erottele heitä heidän etnisen tai uskonnollisen taustansa mukaan!
Arkkipiispa nosti avauspuheenvuorossaan esiin myös kirkossa käynnissä olevaan hallinnon uudistamiseen. Kirkolliskokous hyväksyi vuosi sitten hallintovaliokunnan mietinnön hiippakuntakeskeisestä hallintomallista. Arkkipiispan mukaan kuluneen vuoden aikana päätöksestä saadut lausunnot osoittavat, että hiippakuntakeskeisyyden ja seurakuntien autonomian yhteensovittaminen on haasteellinen prosessi.
Hän totesi, ettei seurakuntien yhteistoiminta ole edennyt seurakuntien aloitteesta. Sitä onkin mahdollisuus edistää hiippakunnan piispan toimin.
Sekä työntekijäresurssien että kiinteistömassan kriittinen arviointi on arkkipiispan mukaan välttämätöntä.
– Kuten on jo todettu: pienimmät seurakunnat eivät enää ole toimintakykyisiä.
Arkkipiispa toivoi, että piispainkokous ryhtyisi aktiivisesti toimenpiteisiin toimivien seurakuntakokonaisuuksien aikaansaamiseksi.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös: