Mirjam Virtasen mukaan luokanopettajat arvioivat tunneälytaitonsa keskitasoisiksi, mutta taidot koettiin silti hyvin tärkeäksi työssä.
– Opettajat ovat siis kiinnostuneita kehittämään tunneälytaitojaan, Virtanen sanoo.
Tärkeimmiksi nimettiin empatiakyky ja konfliktinratkaisu. Tunneälytaitoja vahvistamalla voisi siis parantaa myös koulujen työrauhaa esimerkiksi viime aikoina julkisuudessa olleen Alppilan koulun tapauksen kaltaisissa tilanteissa.
– Tutkimuksessa opettajat mainitsivat yhdeksi tärkeimmistä taidoista itsekontrollin, Mirjam Virtanen sanoo.
Opettajan tulisi siis kyetä erottelemaan omat tunteet toiminnastaan ja pysyä tyynenä stressaavassakin tilanteesta. Konfliktinhallintataidoista on hyötyä näissä tilanteissa.
– Ei voi sanoa, että opettajat olisivat tunneälyttömiä. Kyllä kaikilla opettajilla on emotionaalisia taitoja, mutta ne ovat eritasoisia ja kaikilla on omat haasteensa.
Väitöstutkimus tarkasteli myös opettajaopiskelijoita, joiden tunneälytaidot olivat jo työelämässä olevia huonompia. Opettajankoulutuksella on siis keskeinen tehtävä emotionaalisen ammattitaidon rakentajana.
Paremmista tunneälytaidoista olisi hyötyä myös seurakuntien työskentelyssä, jossa työntekijän vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä asemassa.
– Seurakuntatyössä tärkeää on työntekijän kyky kohdata toinen ihminen ilman kiirettä. Tutkimuksessani heijastui se, että opettajatkaan eivät kiireisen työn takia ehdi kehittämään taitojaan, vaikka ne koetaan tärkeiksi, Virtanen sanoo.
Mirjam Virtasen väitöskirjatutkimus tarkastetaan perjantaina 10.5. Tampereen yliopistossa.