”Olisi uhkarohkeaa sanoa ettei maallikko voi johtaa”

AlaKapeePirjo Ala-Kapee katsoo, toisin kuin piispa Tapio Luoma, ettei kirkkoherran hengellinen johtajuus kapenisi, jos he menettävät seurakuntaneuvoston puheenjohtajuuden. Ala-Kapeesta on kestämätöntä, että kirkkoherrat ovat edes jäseninä neuvostossa.

Ensinnä Ala-Kapee tarkentaa Kotimaa24:lle, mitä kirkolliskokous asioista päätti. Seurakuntatasolla eli seurakuntaneuvostoissa voitti kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan kanta. Sen mukaan kirkkoherra on seurakuntaneuvoston jäsen mutta puheenjohtaja valitaan vaaleilla valittujen jäsenten joukosta. Ala-Kapeen hävinnyt esitys olisi tällä kohtaa ollut vielä radikaalimpi eli kirkkoherra ei olisi säilyttänyt edes seurakuntaneuvoston jäsenyyttä. Nyt kirkkoherra menettäisi siis vain puheenjohtajuuden.

Siirryttäessä yhtymätasolle Ala-Kapeen tekemä esitys oli voittoisa eli yhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana saati jäsenenäkään ei voi kukaan toimia virka-asemansa perusteella, vaan he ovat vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ei olisi enää jatkossa kirkkoherra.

Hallintovaliokunnan jäsen Ala-Kapee pitää moraalisesti ja eettisesti vääränä nyt kannatettua kirkkoherran jäsenyyttäkin seurakuntaneuvostossa. Hänestä on kestämätöntä, että kirkkoherra on paitsi asioiden esittelijä mutta myös päättäjä ja samalla vielä asioiden toimeenpanija.

– Ei ole nykyisten eettisten ja moraalisäännösten mukaista, että esittelijä on päättäjänä. Yhteiskunta on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Esittelyvastuu, päätösvastuu ja toimeenpanovalta on selkeästi otettu yhteiskunnassa erilleen. Kirkon on nyt käytävä tämä keskustelu, maaherrana ja ministerinä toiminut Ala-Kapee sanoo.

– Miksi kirkko tekee lainsäädäntöä, joka on normaalin virkamiesetiikan vastaista?

Tapio Luoma katsoi Kotimaa24:n haastattelussa, että se, että kirkkoherra menettäisi seurakuntaneuvoston puheenjohtajuuden, kaventaisi kirkkoherrojen hengellistä valtaa.

– Ei kaventaisi, vaan heillä olisi enemmän aikaa ja mahdollisuuksia perehtyä hengelliseen työhön, kun saisivat maallikoista tukea. Päätös päinvastoin selkiyttäisi ja vahvistaisi kirkkoherran asemaa hengellisenä johtajana. Seurakunnissakin hallinto on maallista, vaikka sitä tehdään hengellisen työn hyväksi. Nyt kirkkoherrat niin rasitettuja hallinnolla, että se on kaikki hengellisestä työstä pois.

Ala-Kapee pitää täysin selvänä, että maallikot pärjäisivät puheenjohtajina.

– Maallikot kyllä kykenevät siihen tässä Pisa-tutkimusten luvatussa maassa. Olisi uhkarohkeata sanoa, ettei seurakunnista ja yhtymistä löytyisi puheenjohtajia.

Nivala Eija205Eija Nivala katsoo, ettei kirkkoherran johtajuus edellytä seurakuntaneuvoston puheenjohtajuutta.

– Puolustan kirkkoherran asemaa johtajana seurakunnassa, mutta ei se välttämättä edellytä seurakuntaneuvoston puheenjohtajuutta, hän sanoo Kotimaa24:lle.

Kirkolliskokouksessaan käyttämässään puheenvuorossa hän sanoi pitävänsä tärkeänä, että hallinnosta ja rakenteista puhuttaessa seurakunnan perustehtävä ja paimenen rooli sen johtajana on selvä.

”Valmistelijana, esittelijänä ja päätösten toteuttajana kirkkoherran johtamisvirka kyllä voi toteutua.”, hän sanoi.

”Kirkkoherrana, papiston edustajana ja edunvalvojana ajattelen, ettei kirkkoherran asema eikä johtajuus vaarannu vaan ehkä päinvastoin selkiytyy ja jopa vahvistuu puheenjohtajuudesta luopumisella.”

Kotimaa24 tiedusteli Nivalalta, miten hänen ajatuksiinsa suhtaudutaan, kun hän on nimenomaan Pappisliiton puheenjohtaja. Tähän Nivala tyytyi toteamaan vain, että herkästi kuunnellaan. Kirkolliskokouksessa hän sanoo puhuneensa ensisijaisesti kuitenkin kirkolliskokousedustajana.

Vuonna 2009 Pappisliitto määritteli kannakseen sen, että seurakuntaneuvoston puheenjohtaja on kirkkoherra. Nivalan puheenjohtajakaudella asiaa ei ole käsitelty.

Kirkolliskokouksessa käsitelty kysymys seurakuntaneuvoston puheenjohtajuudesta liittyy seurakuntarakenteen uudistamiseen, jonka päälinjoista kirkolliskokous tällä viikolla päätti. Koko paketti etenee nyt kirkkohallitukseen ja jotta se aikanaan voisi mennä läpi, siitä on päätettävä ¾:n määräenemmistöllä.

(Pirjo Ala-Kapeen kuva: Sirpa Päivinen)

Lue Nivalan kirkolliskokouspuheenvuoro tästä

Ala-Kapeen puheenvuorot tästä

Lue myös: Luoma: Puheenjohtajuuden menettäminen kaventaisi kirkkoherrojen johtajuutta

Edellinen artikkeliHuovinen: Erilaisuuden ja ykseyden yhdessäpitäminen kirkon suurin haaste
Seuraava artikkeliPiispa Häkkisestä Kirkkopalvelujen valtuuston puheenjohtaja