Tallinnan rovastikunnan rovastin Jaan Tammsalun mukaan Viron kirkolla ei ole varsinaista pappispulaa, mutta laadussa on toivomisen varaa: Kirkko tarvitsisi nopeasti useita kymmeniä nykyistä taitavampia pappeja.
– Jos Viron kirkko olisi huippuluokan suurliikeyritys, sen johtokunta vaihtaisi heti noin neljäsosan papeistamme, Tammsalu napauttaa.
Viron luterilaisessa kirkossa työskentelee noin 180 pappia. Yksi hyvän papin kriteeri Virossa on, että seurakunta kasvaa. Tällaisiakin seurakuntia on, mutta Tammsalun mukaan liian vähän. Monet seurakunnat varsinkin maaseudulla ovat pieniä ja köyhiä.
– Vaikka Tarton teologisesta tiedekunnasta ja Tallinnan teologisesta instituutista valmistuu joka vuosi hyvin koulutettuja nuoria, varsin harvat heistä tulevat töihin kirkkoon. Heidän mielestään papin palkka on huono ja olosuhteet seurakunnissa karut, Tammsalu harmittelee.
Toisaalta hän ymmärtää hyvin, että pitkälle koulutetut nuoret haluavat soveltaa oppimaansa kunnollisissa olosuhteissa.
– Jos olet opiskellut kuusi vuotta ja ottanut opintolainaa, et ehkä halua saarnata kylmässä kirkossa pienellä palkalla muutamalle vanhukselle. Olisi epärealistista odottaa sellaista.
Monet maalaisseurakunnat keikkuvat Virossa olemassaolonsa partaalla vähäväkisyyden ja köyhyyden vuoksi. Monet papit eivät Tammsalun mukaan jaksa sellaista kovin kauan.
– Meillä on kyllä luottamus nuoriin pappeihin. Mutta usein käy niin, että vaikeaan seurakuntaan lähetetty nuori ja innostunut pappi muuttuu kolmessa vuodessa vanhaksi ja väsyneeksi, Tammsalu murehtii.
Ylipäätään osa virolaispapeista tekee hänen mukaansa seurakunnassa kyllä kaiken tarpeellisen, mutta he eivät silti saa uusia ihmisiä tulemaan kirkkoon.
– He saarnaavat kyllä, mutta heistä puuttuu tulta: ihmiset eivät tule vapaaehtoisesti heitä kuuntelemaan. Kaikki papit Virossa eivät pysty muuttamaan seurakuntatyötä paremmaksi, Jaan Tammsalu sanoo.
(Monet Viron pienistä ja köyhistä maalaisseurakunnista voivat olla nuorille papeille vaativia työkenttiä. Kuva: Jukka Granström)
14.2. Kotimaa-lehti käsittelee laajasti Viron pappien arkipäivää ja näkemyksiä luterilaisten seurakuntien tilanteesta.