Kongolaiset kansalaisjärjestöt vastustavat Itä-Kongossa kaivettujen mineraalien boikotointia, koska se saattaisi vaikeuttaa pienkaivajien toimeentuloa ja heikentää entisestään alueen vakautta, kertoo keskiviikkona julkaistu selvitys.
Elektroniikkatuotteita valmistavat yritykset ovat alkaneet karttaa itäkongolaisia mineraaleja, koska alueella taistelevat aseelliset ryhmät rahoittavat toimintaansa niiden myymisellä. Muun muassa Nokia vaatii toimittajiaan todistamaan kirjallisesti, etteivät ne osta mineraaleja Kongon konfliktialueelta.
– Paras tie eteenpäin on se, että elektroniikkayritykset kehittävät toimintansa läpinäkyväksi, sanoo Kehityspolitiikan yksikön päällikkö Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavusta. Tavoitteena on saada aikaan reilun kaupan mineraalien sertifikaatti, joka kertoo, että tuotanto on reilua ja oikeudenmukaista. Rytkönen pitää erityisen tärkeänä juuri paikallisten ihmisten kuulemista, koska he ovat olosuhteiden parhaat asiantuntijat.
Finnwatchin ja sen ruotsalaisen sisarjärjestön Swedwatchin selvityksen mukaan boikotti vaikuttaa kielteisimmin ketjun alimpiin lenkkeihin, kuten naisiin. Se saattaa myös pahentaa konfliktia, kun kaivosalueella työskentelevät miehet liittyvät työnsä menetettyään alueen aseellisiin ryhmiin, todetaan raportissa.
Finnwatch tutkii ja tarkkailee suomalaisten ja Suomeen sidoksissa olevien yritysten toiminnan vaikutuksia kehitysmaissa. Järjestön taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä, muun muassa Kirkon Ulkomaanapu.
Ilmoita asiavirheestä