Viime viikkojen poliittisessa myllerryksessä on käynyt selväksi, että tarvitsemme vuoropuhelua ja kunnioitusta. On erittäin huolestuttavaa kuulla, kuinka ahtaaksi juutalaiset ja muslimit kokevat suomalaisen yhteiskunnan. Tilannetta pidetään niin jännittyneenä, että rasististen asenteiden ja vihapuheen pelätään muuttuvan väkivaltaisiksi teoiksi. Joksikin, joka uhkaisi yhteiskuntarauhaa ja luottamusta turvalliseen yhteiskuntaan.
Valitettavasti rasismi ja syrjintä eivät ole uusi ilmiö Suomessa, vaan se läpäisee koko yhteiskunnan. Tutkimusten mukaan rakenteellinen rasismi on laajaa ja sen kitkemiseksi on tehtävä paljon töitä. Rasismi ei ole vain pilkkaa ja ennakkoluuloja. Sitä löytyy sisäistettynä poliittisessa, yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa järjestelmässämme. Se tarkoittaa sitä, että maassamme kaikki eivät saa samanarvoista kohtelua. Tämä näkyy esimerkiksi työelämässä.
Suomalainen yhteiskunta perustuu demokratiaan ja antaa tilaa erilaisille mielipiteille. Samanaikaisesti meillä on selkeä lainsäädäntö, joka kieltää etniseen tai kansalliseen alkuperään perustuvan syrjinnän. Poliittisesta tilanteesta riippumatta meillä on oikeus sekä odottaa että vaatia, että päättäjät tekevät kaikkensa sen eteen, että Suomi olisi luotettava ja inklusiivinen maa kaikille täällä asuville. Tarvitaan aktiivista työtä ja konkreettisia toimia rasismin torjumiseksi ja yhtäläisten oikeuksien edistämiseksi.
Meidän on myös puhuttava siitä, mitä rasismi on ja miksi sitä löytyy yhteiskunnastamme. Mitkä ovat ne ideologiat, jotka synnyttävät rasismia ja luovat ristiriitoja? Mistä nousevat usko valkoisen rodun ylemmyyteen ja normatiiviseen suomalaisuuteen?
Tarvitaan enemmän ymmärrystä tasa-arvon, kunnioituksen ja oikeudenmukaisuuden tärkeydestä kaikille ihmisille rodusta, etnisestä taustasta tai uskonnosta riippumatta. Mutta ennen kaikkea tarvitaan vuoropuhelua ja kohtaamisia yli rajojen. Integraatio on liikettä molempiin suuntiin. Se ei koske vain niitä, jotka muuttavat Suomeen. Keskusteluiden ja henkilökohtaisten tapaamisten kautta voidaan luoda uusia oivalluksia ja luottamusta. Silloin voimme huomata, että se, mikä meitä yhdistää on ihmisyys, eikä kansallisuus tai rotu.
Suomessa uskonnonvapaus on turvattu perustuslailla. Uskonnonvapaus takaa että jokainen ihminen voi elää uskontonsa tai vakaumuksensa mukaisesti, riippumatta siitä onko hän uskonnollinen vai ei. Positiivinen uskonnonvapaus ulottuu sekä yksityiseen että julkiseen tilaan. Sen piiriin kuuluvat myös pukeutuminen, symbolit ja muut oman uskonnon tai elämänkatsomuksen tunnukset. Tällainen uskonnonvapaus kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko työskentelee rauhan, ymmärryksen ja vastuun edistämiseksi erilaisissa verkostoissa. Yksi näistä verkostoista on uskontojen välinen USKOT-foorumi, jossa on mukana edustajia juutalaisuudesta, kristinuskosta ja islamista. USKOT-foorumin toiminnan tarkoituksena on turvata yhteiskuntarauhaa ja edistää uskontojen välistä vuoropuhelua, yhteistyötä ja keskinäistä kunnioitusta. Seurakunnatkin voivat lisätä ymmärrystä ja kunnioitusta luomalla kohtaamispaikkoja eri uskonnoille ja kulttuureille.
Merkityksellisintä työtä on se, mitä voimme itse tehdä. Ennakkoluulojen kumoaminen, sovinnon etsiminen ja rikkauden näkeminen erilaisuudessa rakentavat siltaa toistemme luo. Vain yhdessä voimme olla vahva ja elinvoimainen yhteiskunta.
Kirjoittaja on Porvoon hiippakunnan piispa.
Kirjoitus on julkaistu ruotsiksi ainakin Österbottens Tidning -lehdessä.
Ruotsista kääntänyt Noora Wikman.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä