Nakkilassa on luvassa kipeitäkin päätöksiä

Nakkilan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Harri Tuominen, 47, vaikuttaa valtuustossa jo seitsemättä kauttaan. Puheenjohtajana aikaa on kulunut kolme vuotta.

Kipinän luottamustoimia kohtaan hän sai parikymppisenä Keskustapuolueen otettua yhteyttä. Miehen mieleen on myös jäänyt koulusta historian opettajan kannustus.

– Opettaja kehotti osallistumaan rohkeasti eri asioihin, ettei meistä tulisi aivan tynnyrissä kasvaneita poikia ja tyttöjä. Se oli hyvä ohje, jota olemme muistelleet myöhemminkin hymyssä suin, Tuominen kertoo.

Rauhallinen päättäväisyys auttaa

Luottamushenkilön tehtävässä Harri Tuominen pitää erityisen tärkeänä halua vaikuttaa asioihin.

– Se on kaiken ydin. Samalla on oltava valmis hankkimaan riittävästi tietoa päätöksiä varten. Valtuutetun on myös oltava päättäväisen rauhallinen voidakseen viedä asioita eteenpäin.

Tuominen kaipaa seurakuntalaisilta enemmän aktiivisuutta.

– Toivoisin heidän ottavan meihin valtuutettuihin rohkeasti yhteyttä. Seurakuntalaisten näkemykset ja ajatukset ovat erittäin tärkeitä asioista päätettäessä.

Politiikka kuuluu kirkkovaltuuston puheenjohtajan mielestä seurakunnalliseen päätöksentekoon.

– Se ei ole ikinä ollut ainakaan Nakkilassa rasite, päinvastoin. Teemme päätökset erittäin hyvässä hengessä, ja äänestykseenkin joudumme todella harvoin.

Talous huolettaa

Kuluvan valtuustokauden suurin haaste Nakkilassa on talous. Seurakunnassa on myös juuri satsattu 1,4 miljoonaa euroa kirkon korjaukseen.

– Remontti valmistui viime vuoden lopulla. Kyseessä oli todella suuri investointi, joka rahoitettiin seurakunnan kukkarosta. Lopputulos on kuitenkin onnistunut, eli siitä on hyvä mieli.

Tulevaisuudessa Nakkilassa joudutaan Tuomisen mukaan tekemään kipeitäkin päätöksiä.

– Saatamme joutua myymään osan kiinteistöistämme. Eräs keskustelun alle tulevista on varmasti leirikeskuksemme, jonka vuotuiset ylläpitokulut ovat noin 70 000 euroa.

– On myös mahdollista, että joudumme karsimaan joitakin toimintojamme sekä miettimään henkilökuntatilannetta. Ne ovat hetkiä, joihin ei koskaan haluaisi joutua, Tuominen pohtii.

Palaavatko nuoret?

Seurakunnan vähenevä jäsenmäärä huolettaa Nakkilassakin. Suurin murhe kohdistuu nuoriin aikuisiin.

– Heistä valtaosa lähtee opiskelemaan muualle. Samalla on erittäin epävarmaa, palaavatko he takaisin Nakkilaan, ja jos palaavat, kiinnostaako seurakunta heitä. Tällä saralla on paljon pohdittavaa.

Tuominen iloitsee seurakunnan mukavasta vapaaehtoisten määrästä.

– Heitä löytyy sekä nuoria että varttuneempia, mikä on erittäin hienoa. Itse en harmikseni ehdi juurikaan vapaaehtoishommiin, sillä maatalouden työt sekä luottamustehtävät vievät jo nyt lähes kaiken ajan.

Kuva: Tuomisen kotialbumi. Kirkkoon kuuluminen tuo maatilanisäntä Harri Tuomiselle rauhallisen mielen ja hyvän olon.

Edellinen artikkeliRukousaamiaiselta ruumiin ja hengen ravintoa
Seuraava artikkeliPiispa Salmi: Seurakuntien tehtävänä koordinoitu apu ja yhteyden rakentaminen