Tavallisena suomalaisena arkipäivänä saattaa olla menossa toisen uskonnon juhlapyhä. Ainakin näitä uskonnollisia juhlia vietetään Suomessa tänä vuonna:
1 Kiinalainen uusivuosi
Tammikuun 27. päivä vietettävä juhla on yhteinen talolaisuudelle, kungfutselaisuudella ja buddhalaisuudelle. Lisäksi kiinalaista uutta vuotta juhlitaan myös ilman uskonnollista ulottuvuutta. Helsingin keskustassa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien kiinalaisen uudenvuoden juhla.
Kiinalaiseen uudenvuoden viettoon kuuluu ilotulitusta ja värikkäitä tansseja, joista tunnetuin on lohikäärmetanssi. Monet tavat ovat liittyneet pahojen henkien karkottamiseen, mutta myös hyvän onnen takaamiseen.
Kiinalaisen kalenterin mukaan alkamassa on kukon vuosi.
2 Holi
Yksi hindulaisuuden tunnetuimmista juhlista on 13.3. vietettävä värikäs holi. Se on kevään ja ilon karnevaali, jonka tunnus on värijauheen ja värjätyn veden riehakas heittely toisten juhlijoiden päälle. Suomessa järjestettiin viime vuonna tiettävästi ensimmäinen suuri holi-juhla.
Holin uskonnolliseen taustaan liittyy erilaisia tarinoita. Yksi kertoo kuninkaan pojasta, joka olisi halunnut palvoa Vishnu-jumalaa, mutta isä kielsi ja haastoi pojan istumaan nuotiossa. Poika pelastui, koska pyysi apua jumalilta.
Holi-nimisiä juhlia ja kesäfestivaaleja vietetään eri puolilla maailmaa myös ilman yhteyttä hindulaisuuteen, ulkoisen muodon innoittamana. Silloin järjestään esimerkiksi värijuoksuja.
3 Ridván
Huhtikuun 20. päivänä vietettävä rid- ván on Bahá’i-uskonnon perustamiseen liittyvä keskeinen juhla. Kertomuksen mukaan Bahá’u’llah ilmoitti ennen karkotustaan Persiasta vuonna 1863 kannattajilleen uuden uskonnon synnystä paratiisia tarkoittavassa Ridván-nimisessä puutarhassa.
Ridván-juhlajaksossa luetaan ensimmäisenä, yhdeksäntenä ja kahdentenatoista päivänä Bahá’u’llahin tekstejä. Juhlinnan sisältönä on kertoa tarinoita uuden uskonnon synnystä.
Ridván-juhlan yhteydessä pidetään myös bahá’ilaisten yhteisöjen hallinnolliset vaalit.
4 Hanami
Hanami on kirsikankukkien katselun juhla ja sen ajankohta vaihtelee kukinnan mukaan maalis-toukokuussa. Hanamin taustalta löytyy Japanin kansanuskon käsityksiä kameista, hengistä, jotka asuvat puissa. Nykyisin hanami ei ole uskonnollinen juhla, mutta sitäkin tunnetumpi ympäri maailmaa.
Myös Suomessa on ainakin Helsingissä Roihuvuoren Kirsikkapuistossa ja japanilaisessa puutarhassa järjestetty kirsikkapuiden kukkiessa hanami-juhlia, joissa myös paikallinen evankelis-luterilainen seurakunta on ollut mukana.
5 Vesak
Buddhan syntymäpäivä 10.5. on buddhalaisuuden eri suuntausten edustajille kaikille yhteinen, mutta ei välttämättä suurin juhla. Vesakina juhlitaan Buddhan syntymää, muistetaan hänen valaistumistaan ja kuolemaansa.
Vesakina alttareilla on esillä patsas, joka esittää Buddhaa vauvana. Hänen toinen kätensä osoittaa ylös ja toinen alas.
Vesakia kutsutaan joskus myös Buddha-päiväksi.
6 Ramadan
Islamilaisuuden merkittävin ja laajasti muslimiyhteisöjen arkeen vaikuttava vuotuistapahtuma on paastokuukausi. Sen noudattaminen on yksi islamin peruspilareista. Muslimin tulisi paastota koko valoisa aika aamusta iltaan, tosin poikkeuksiakin säännöstä on. Tänä vuonna ramadan alkaa 27.5.
Ramadan päättyy id al-fitr -juhlaan 25.6., jolloin perheet, sukulaiset ja tuttavat kokoontuvat juhlimaan onnistunutta paastoa. Lapsiperheissä jaetaan lahjoja.
7 Jom kippur
Juutalaisten suurinta juhlaa, sovituspäivää vietetään 30.9. Juhlan aikana Suomen synagogissa Helsingissä ja Turussa on eniten kävijöitä.
Jom kippur päättää juutalaisesta uudesta vuodesta eli ros hashanasta alkavan kymmenen päivän mittaisen katumusjakson. Jom kippur on syntien anteeksipyytämisen ja -saamisen juhla. Siihen kuuluu myös paastoaminen ja rukoilu synagogassa.
Perinteen mukaan jom kippurina synagogaan ei saa mennä nahkavaatteissa tai -kengissä.
8 Kekri ja samhain
Uuspakanallisten ryhmien kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla. Vastaava juhla on tunnettu laajalti muuallakin Euroopassa. Alun perin kekrin vietto määräytyy syystöiden aikataulun mukaan syys-lokakuussa. Wiccat ja erilaiset noidat viettävät kekrin kelttiläistä muotoa samhainia. Sen tarkka ajankohta on 30.10.
Kekri ja samhain ovat sadonkorjuun juhlan lisäksi edesmenneiden muistamisen ja kuolleiden kunnioittamisen sekä pakanallisen uuden vuoden aloittamisen juhla.
Kekri-nimisiä juhlia vietetään Suomessa myös ilman uskonnollista kytköstä sadonkorjuun merkissä.
Kirjoittaja on julkaissut yhdessä Tuija Pyhärannan ja Joona Raudaskosken kanssa teoksen Adventista ramadaniin. Uskonnolliset juhlat Suomessa.
Kuva: Aku Häyrynen / Lehtikuva. Lohikäärmetanssi kuuluu olennaisena osana kiinalaisen uuden vuoden viettoon. Helsingissä kiinalaista uutta vuotta on juhlittu vuodesta 2007 lähtien. Kuva on vuodelta 2016.
Lue myös:
Uusi kirja vie uskontojen juhlapöytien ääreen
Uutisessee: Kurpitsalyhtyjä hautausmaalle?
Ilmoita asiavirheestä