Seurakuntien pitää nyt säästää. Verotulojen vähentyminen tai ainakin niiden kasvun pysähtyminen tarkoittaa, että menoja on leikattava ja tuloja saatava lisää.
Kirkollis- ja yhteisöverot kattavat noin 80 prosenttia seurakuntien tuloista. Vuosien 2008–2011 aikana 63 seurakuntaa korotti kirkollisveroprosenttiaan.
Tyypillisesti talous yritetään saada tasapainoon säästämällä toimintamenoista, henkilöstökuluista tai kiinteistöistä. Joskus ratkaisu on seurakuntaliitos.
Kotimaa kysyi seitsemästä eri seurakunnasta tai yhtymästä, miten ne ovat säästäneet rahaa. Esimerkit eivät pyri antamaan keinoista valtakunnallisesti kattavaa kuvaa.
Inari: Yksi papin ja diakonian virka lakkautetaan
Inarin seurakunta on säästänyt tietoisesti vuodesta 2009 alkaen. Toimintamäärärahoja on vähennetty kolmessa vuodessa yli kymmenesosalla.
Järeimmät toimenpiteet ovat koskeneet virkoja. Kirkkoherra Jouko Lepistön mukaan suunnitelmissa on lakkauttaa yksi papin ja yksi diakonian virka. Toimistosihteerin määräaikainen virka on jätetty täyttämättä, eikä virkavapauksien ajaksi palkata sijaisia.
Seurakunnan taloudellinen tilanne on vaikea. Verotulot ovat jämähtäneet vuoden 2007 tasolle, mutta kulut ovat kasvaneet. Seurakunnan metsät on enimmäkseen myyty jo 1980-luvulla, eikä myytäviä kiinteistöjä ole.
Nokia: Tilavarausten keskittäminen ja seurakuntatalojen myynti
Nokian seurakunta oli aikeissa lomauttaa koko henkilöstönsä viime vuonna kolmeksi viikoksi. Suunnitelma kuitenkin peruuntui, sillä seitsemän työntekijää irtisanoutui. Joidenkin virkojen täyttämistä on lykätty.
Nokian seurakunnan talousjohtajan Heli Pispan mukaan yksi seurakunnan säästökeinoista on ollut tilavarauskäytäntöjen järkeistäminen. Työaikaa vienyt ajelu seurakunnan sivukirkkojen välillä on olennaisesti vähentynyt, kun esimerkiksi vihkimisiä on keskitetty vain tiettyihin paikkoihin.
– Näillä toimilla olemme voineet jättää kaksi suntio-vahtimestarin paikkaa täyttämättä.
Säästöjä ovat tuoneet myös entistä vaatimattomampi rippikoulu- ja lahjamateriaali sekä kahden seurakuntatalon myyminen. Konsultteja ja maksullisia esiintyjiä kutsutaan seurakuntaan entistä harvemmin.
Kauhava: Koko henkilöstön lomautus
Kauhavan seurakuntaan kuuluvat Kauhavan alueseurakunta sekä Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kappeliseurakunnat. Viime vuonna seurakunnan koko henkilökunta lomautettiin kahdeksi viikoksi. Talousjohtaja Raija Alestalon mukaan alueseurakunnan säästöohjelman tavoite on vähentää työntekijöiden määrää kuudella henkilötyövuodella vuoteen 2015 mennessä. Muutos toteutetaan luonnollisen poistuman ja osa-aikaistamisen avulla.
– Osa-aikaistamisia on tehty esimerkiksi kiinteistöpuolella. Nuorisotyönohjaajien määrä väheni yhdellä, ja yksi kanttorin virka on jätetty täyttämättä, Alestalo sanoo.
Yhteistyöllä seurakunta on hakenut toimintaan tehokkuutta. Neljän kirkon jumalanpalvelusaikoja on porrastettu. Leirit järjestetään seurakuntien rajat ylittäen. Lapissa pidettävät rippikoulut on toistaiseksi lopetettu. Uusien järjestelyjen ansiosta sijaisia ei tarvitse palkata yhtä usein kuin aiemmin.
Kokkola: Haudankaivuun ja vaativien siivousten ulkoistaminen
Kokkolan seurakuntayhtymään ovat vuodesta 2009 kuuluneet myös Kaustisen ja Ullavan seurakunta sekä Kälviän ja Lohtajan seurakunnat. Yhtymän hallintojohtajan Vilhelm Kankkosen mukaan vuoden 2010 tilinpäätöksen yli miljoonan euron alijäämä synnytti yhtymässä pienen kriisin.
Viime vuonna veroprosenttia päätettiin nostaa. Lisäksi asuinhuoneistoja on myyty, seurakunnan tarjoilujen hintoja korotettu ja kesäkotien käyttöä järkeistetty. Virkoja ei myöskään täytetä heti.
– Näillä toimilla on nenä saatu juuri ja juuri pysymään pinnan yläpuolella, Kankkonen tiivistää.
Kokkolan seurakuntayhtymän seurakunnissa on säästetty ulkoistamalla haudankaivuu. Kankkosen mukaan seurakunnilla oli vanha konekanta, ja lapiotyötä tehtiin paljon. Nyt hautoja kaivaa paikallinen yrittäjä, joka tekee myös suntion töitä.
– Säästöjä saadaan myös teettämällä vaativimmat suursiivoukset alan yrityksillä. Oma henkilökunta vapautuu muihin töihin, Kankkonen sanoo.
Vantaankoski: Tehokas kilpailuttaminen
Vantaankosken seurakunta on vuosina 2010 ja 2011 tehnyt negatiivisen tuloksen. Vantaan yhtymään kuuluvan seurakunnan suurin haaste on kirkkoherra Hannu Pöntisen mukaan jäsenmäärän putoaminen. Vain 66 prosenttia asukkaista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toisaalta uudet asuinalueet voi tuoda seurakuntaan lähivuosina kymmeniä tuhansia uusia jäseniä.
Vantaankoskella harkitaan, ovatko virantäytöt välttämättömiä, ja kilpailutetaan entistä tehokkaammin. Esimerkiksi siivouksessa toivotaan saatavan kilpailutuksen ansiosta 36 000 euron säästöt vuodessa.
Seurakunnan vahtimestari puolestaan huomasi, että pöytäliinojen materiaalin vaihtaminen pienensi pesulalaskua 6 000 euroa vuodessa.
Säästöjen rinnalla pitäisi Pöntisen mielestä miettiä yhä uudelleen seurakunnan perustehtävää. Hän uskoo myös vapaaehtoistyön olevan tulevaisuudessa merkittävää.
– Esimerkiksi diakoniatyössä voidaan toteuttaa vapaaehtoisvoimin paljon kohtaamisia, jotka eivät onnistu virkamiestyönä.
Rautjärvi: Kipasta taloushallinnon säästöjä
Rautjärvi lienee ensimmäinen suomalainen seurakunta, joka on lomauttanut koko henkilöstönsä. Tämä tapahtui vuonna 2010. Säästöoperaatio toistui 2012.
Lomautukset eivät ole kestävä ratkaisu. Vuosituhannen vaihteessa itärajalla sijaitsevassa seurakunnassa oli vielä parikymmentä työntekijää. Nyt heitä on 13.
Seurakunnan taloushuolet eivät ole ohi, sillä väki paikkakunnalla vähenee.
– Talous on epätasapainossa, vaikka kirkkohallituskin on avustanut meitä. Rautjärvellä ei ole monien itäsuomalaisten seurakuntien lailla edes metsää tai järvenrantatontteja myytäväksi, talouspäällikkö Jouko Pokkinen valittelee.
Seurakunta liittyi ensimmäisenä Mikkelin hiippakunnassa Kirkon Palvelukeskukseen, minkä on määrä tuoda taloushallinnon säästöjä tulevina vuosina.
Tarvasjoki: Talkootyö
Tarvasjoki on Varsinais-Suomessa sijaitseva vajaan 1 700 jäsenen seurakunta. Sen kirkkoherra Outi Niiniaho valottaa pienen yhteisön selviytymistapoja.
– Olemme jo kauan eläneet kädestä suuhun. Joitakin vuosia kuuluimme Kirkkohallituksen punaiselle listalle, jolla olivat maan vähävaraisimmat seurakuntataloudet.
Tarvasjoella uskotaan talkoisiin. Muutamia vuosia sitten seurakunta säästi yli 30 000 euroa, kun hautausmaan laajennuksessa tarvittava kiviaidan aines saatiin pitäjäläisiltä lahjoituksina: aitaa varten purettiin monta entistä navetan kivijalkaa. Hautausmaata hoitaa seurakuntamestarin kanssa vapaaehtoinen henkilö, ja haudankaivuu on ulkoistettu.
Myös kirkon uudet virsikirjat hankittiin niin, että seurakuntalaiset ostivat kirkkoon omia virsikirjoja. Niitä kertyi yli 200. Myös kirkkokahvit hoituvat vapaaehtoisvoimin, seurakunta hankkii vain ainekset.
Tarvasjoen asenteella voisi olla käyttöä kirkossa laajemminkin.
– Köyhyys on aiheuttanut sen, että olemme tulleet aika kekseliäiksi, Niiniaho sanoo.
Juttu on julkaistu aiemmin Kotimaa-lehdessä.