Uusi paavi on Suomen katolisen kirkon piispalle Teemu Sipolle tuntematon henkilö. Sen sijaan se ei yllättänyt, että paavi tulee Latinalaisesta Amerikasta.
– Nähtävästi se oli suuri toive, että näin olisi. Tähän on nyt ikään kuin vastattu, Sippo pohtii argentiinalaisen Jorge Mario Bergoglion valintaa.
– Enää kirkossa ei katsota vain Euroopan tilannetta vaan globaalimmin. Ehkä tämä tarkoittaa painopisteen muuttumista katolisessa kirkossa, Sippo pohtii.
Latinalaisen Amerikan uskonnolliseen kenttään perehtyneelle akatemiaprofessorille Elina Vuolalle Bergoglio on niin ikään melko tuntematon henkilö, vaikka Vuola on aiemmin haastattelussa maininnutkin Bergoglion nimen pohdittaessa mahdollista uutta paavia.
Vuolan tietojen mukaan Bergoglio ei ole ollut kovin suuri nimi latinalaisessa Amerikassakaan. Vuola muistuttaa, että ennen paavin valintaa on käyty paljon keskustelua siitä, että paavi tulisi Euroopan ulkopuolelta.
– Silloin Latinalainen Amerikka ajaa painoarvollaan Afrikan ohi. Latinalaisessa amerikassa elää suurin osa maailman katolilaisista. Se on maailman ainoa alue, joka on pääosin kristitty ja ennen muuta katolinen. Se on maailman epätasa-arvoisinta aluetta. Tuloerot ovat hirveän suuret ja köyhyyden kysymykset ovat esillä. Vapautuksen teologia on noussut nimenomaan katolisen kirkon sisältä, Vuola sanoo.
”Ymmärtää sekä konservatiiveja että liberaaleja”
Katoliseen kirkkoon perehtynyt teologian tohtori, kirkkohistorioitsija Mikko Ketola yllättyi niin ikään valinnan osumisesta Bergoglioon. Ketola toteaa, ettei Franciscus Assisilaisen mukaan Franciscus I -nimen ottanut Bergoglio keikkunut veikkauslistojen kärkipaikoilla.
– Varmaan ajatelttiin, että hän olisi vähän vanha paaviksi.
Uusi paavi on 76-vuotias. Ketola muistuttaa, että Bergoglio oli ilmeisesti edellisellä kerralla valituksi tulleen Joseph Ratzingerin päävastustaja silloisessa konklaavissa vuonna 2005. On myös liikkunut tietoja, joiden mukaan Bergoglio olisi tuolloin vedonnut, ettei häntä äänestettäisi. Kolmannessa äänestyksessä hän olisi saanut 40 ääntä.
Ketola ei muista, että Franciscus-nimisiä paaveja olisi ollut aiemmin.
– Hän on ensimmäinen paavi globaalista etelästä tai kehittyvistä maista.
Ketola uskoo, että paavina Bergoglio ajaa köyhien asiaa. Bergoglio on ensimmäinen jesuiitta paavina.
– Jesuiitat tunnetaan köyhien asianajajina. He ovat olleet myös merkittäviä vapautuksen teologiassa, jota kohtaan Joseph Ratzinger taas oli hyvin epäluuloinen.
Ketola ei tiedä, millaisia ekumeenisia painotuksia Franciscuksella on. Uskontojen väliseen dialogiin uuden paavin on kerrottu suhtautuvan myönteisesti.
Teologisesti Ketola arvelee Bergoglion olevan välittäjätyyppiä, ”vähän keskustasta vasempaan päin”.
– Uskon, että hän tulee hyvin toimeen niin konservatiivien kuin liberaalimpien katolilaisten kanssa.
Uudistaa keskushallinnon
Mikä merkitys uudella paavilla mahtaa olla Etelä-Amerikalle ja Argentiinalle?
– Sitä voi vain kuvitella! Sen sijaan kansa Pietarinkirkon aukiolla ei kuulostanut kauhean innostuneelta, ehkä he olisivat odottaneet italialaista paavia.
Bergoglio ei ole tiettävästi sotkeentunut Rooman kirkkoon liittyviin hyväksikäyttö- tai Vatileaks-skandaaleihin. Hänen on kerrottu pitävän ykkösasianaan kuurian eli kirkon keskushallinnon uudistamista.
– Vatileaks paljasti, että kuuriassa on korruptiota, mustasukkaisuutta eri virastojen välllä, tieto ei kulje, valtapelejä. Se on paljolti johtunut siitä, että Benedictus XVI ei pannut energiaansa hallintoon. Sen takia toivotaan, että nyt keskushallintoa uudistettaisiin.
Keskushallinnossa vuonna 2001 Johannes Paavali II:n kardinaaliksi valitsema Bergoglio on palvellut kirkon elämään ja käytäntöön liittyvissä virastoissa.
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden painottuminen on näkynyt myös uuden paavin omassa elämässä, sillä hän on kieltäytynyt monista kardinaaleille kuuluvista eduista. Hänen kerrotaan jopa laittavan oman ruokansa.
Bergoglio vastusti ankarasti Argentiinan päätöstä laillistaa homoavioliitot, mikä tapahtui vuonna 2010. Hän on myös painottanut, ettei homoseksuaaleja pidä syrjiä.
Kotimaa24:n toimittaja: Paavilla italialaiset juuret
Roomassa oleva Kotimaa24:n toimittaja Simo Alastalo kertoo, että ihmisiä on todella paljon kaduilla. Liikenne on jonkin verran sekaisin.
– Täällä on valtava määrä tv-työntekijöitä, pappeja ja sääntökuntien munkkeja ja nunnia. Monet kadulla olevista ihmisistä ovat kääriytyneet omien maittensa lippuihin. Täällä näkee, miten katolinen kirkko on globaali kirkko, johon kuuluu ihmisiä eri kulttuureista, Alastalo kertoo.
– Vielä päivällä, edellisen äänestyksen yhteydessä Pietarinkirkkoon pääsi sisään eikä väkeä ollut kovin paljon, hän sanoo.
– Iltaa kohden oli odotuksia, että jotain tapahtuu. Italian tv:ssä ennakoitiin, että vaali saattaa ratketa illalla.
Alastalo luonnehtii argentiinalaisen paavin valintaa historialliseksi, mutta muistuttaa, että valinta oli siinä mielessä ”helppo”, että paavilla on italialaiset juuret.
– Bergogliohan toivotti italiaksi ”hyvää iltaa” ensin roomalaisille Pietarinkirkon parvekkeelta. Vaikutti siltä, että hän osasi ottaa yleisönsä. Bergoglio on toisen polven maahanmuuttaja Argentiinassa. Italialaisia on ylipäänsä paljon Argentiinassa maahanmuuton seurauksena, Alastalo sanoo.
Mikko Ketola tietää Italia-taustan ohella sen, että väitöskirjansa Bergoglio on tehnyt Saksassa.
Alastalo toteaa myös, että paavi on hurskan miehen maineessa kieltäydyttyään monista kardinaaleille kuuluvista eduista.
– Mielenkiintoinen henkilö.
Lue lisää paavista: Jorge Mario Bergoglio on uusi paavi