Maalämpö on maaperään tai järveen varastoitunutta auringon lämpöä sekä kallion geotermistä lämpöenergiaa, johon pakkanen ei vaikuta. Maalämpö on ekonominen ja ekologinen ratkaisu. Järjestelmä tuottaa vähintään kolminkertaisesti energiaa käyttämäänsä sähköön verrattuna.
Maalämpöreiän halkaisija kalliossa on yleensä kymmenen senttimetriä ja syvyys noin 200 metriä. Yhden kirkon lämmittämiseen riittää 8–12 kallioreikää. Niistä tuleva lämmitysneste on noin 5-6 asteista, jonka kompressorit muuntavat lämmitysvedeksi. Järjestelmä on sitä kannattavampi, mitä suurempi energiankulutus on.
Satojentuhansien eurojen säästöt seurakunnille
Pron teemakokonaisuudessa kerromme muun muassa kolmen eri seurakunnan maalämpöön siirtymisestä. Sipoossa kirkon lattia on lämminnyt maaperän energialla jo vuodesta 2002. Öljy olisi haukannut kymmenessä vuodessa 240 000 euroa ja sähkö yli 250 000 euroa. Maalämmön sähkölasku on ollut samaan aikaan vain kolmannes, 85 000 euroa. Energialasku kutistui 65 prosenttia.
Mäntyharjulla kirkon energialasku pieneni noin 60 prosenttia ja vanhan pappilan lasku 70 prosenttia. Kirkko kulutti aiemmin öljyä 40 000 litraa vuodessa. Maalämpö säästää energiakuluja 30 000 euroa vuodessa.
Alatornion kirkon sähkölasku kutistui 80 prosenttia, kun sähkölämmitys vaihdettiin maalämpöön. Kahden Tornion seurakunnan kirkon sähkölasku pieneni 40 000 euroa vuodessa.
Pielaveden kirkko on syönyt lämmityssähköä 50 000 euroa vuodessa. Kirkon maalämpö valmistuu vuoden 2014 alussa. Itse järjestelmät maksavat itsensä takaisin 4-7 vuodessa.