Mysteerikuva: Kuka on tämä muikeailmeinen henkilö, joka katsoo kohti kameraa?

Kotimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei käy ilmi ainakaan kunnolla kuka tai keitä kuvassa on, saati missä ja milloin se on otettu. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä.

Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut jälleen kuvan yksittäisestä henkilöstä. Kysymys kuuluu, kuka hän on?

Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki.

Mysteerikuvan vastaus:

Arkistonhoitaja kiittää jälleen kaikkia vastanneita. Mainittakoon tässä yhteydessä erikseen Jaakko Simojoki ja Pentti Simojoki, jotka tunnistivat kuvasta molemmat henkilöt. Kuvassa oikealla oleva henkilö on heidän isänsä, jatkosodan aikana Mikkelissä Päämajan kirkollisella osastolla sotilaspastorina toiminut Martti Simojoki (1908–1999), sittemmin arkkipiispa. Kuvassa vasemmalla on sotilaspastori Johannes Sillanpää (1897–1970).

Näin Pentti Simojoki kirjoittaa: ”Muistan, kun kävin äitini kanssa isää tapaamassa Mikkelissä.

Johannes Sillanpään ansioksi on luettava, että jo pian talvisodan alettua kaatuneet lähetettiin kotiseudun multiin. Se tapahtui hänen aloitteestaan ja hänen toimintansa ansiosta. Päämaja aluksi vastusti sitä, osa sotilaspapistostakin, ja tahtoi, että kaatuneet haudataan rintamalle, heti rintaman taakse perustettaville sotilashautausmaille kuten oli yleinen käytäntö muualla maailmassa. Näin ehti jo tapahtuakin täällä. Me jälkipolvet olemme kiitollisia Johannes Sillanpäälle. kun voimme muistaa kaatuneita omaisiamme heidän kotiseutujensa sankarihaudoilla.”

Useampi vastaaja tiesi kertoa, että Johannes Sillanpään ansiosta kaatuneita alettiin lähettämään evakuointikeskusten kautta kotiseudun multiin pian talvisodan alettua.

Petri Järveläinen tiesi myös kertoa, että sodan jälkeen Sillanpää toimi muun muassa asevelipappien varapuheenjohtajana. ”Tämä liike oli kirkkohistoriallisesti merkittävä, koska se merkitsi aiemmin ”valkoisen Suomen” kirkoksi tulkitun kirkon demokratisoitumista ja eri kansanryhmien kokoamista sen toiminnan täysivaltaisiksi jäseniksi.”

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliAtte Korhola kirjoitti pamfletin Yhdysvaltojen äärikristityistä nationalisteista, jotka ovat yhdistyneet ”Jumalan valitseman” Donald Trumpin ympärille
Seuraava artikkeliUusi edustaja-aloite kirkolliskokoukseen: Hautaustoimi voitaisiin siirtää kirkolta hyvinvointialueiden vastuulle

Ei näytettäviä viestejä