Turvapaikanhakijat ovat tulleet osaksi Kauhavan katukuvaa, sillä entisen Lentosotakoulun tiloihin on majoitettu noin 350 eri maista tullutta pakolaista. Vieraista kulttuureista saapuneet ihmiset ovat myös pari kertaa kansoittaneet Kauhavan kirkon runsaslukuisesti.
Ensimmäisen kerran uusia kasvoja ilmestyi kirkkoon 24. lokakuuta Pekka Simojoen laulujen pohjalta tehtyyn ylistysmessuun, jonka toteutti lauluryhmä Soihtu sekä alajärveläinen bändi. Tiedon tapahtumasta turvapaikanhakijat saivat vastaanottokeskukseen toimitetuista arabian kielelle käännetyistä ilmoituksista.
Seurakunnassa toivottiin ainakin muutamien turvapaikanhakijoiden innostuvan saapumaan paikalle. Kolme seurakunnan vapaaehtoista lähti autoilla noutamaan halukkaita kirkkoon.
– Pian kävi ilmi, että autoja tarvitaan paljon lisää. He soittivat minulle, ja kerroin jo kirkkoon saapuneille tilanteesta. Sen jälkeen moni vapaaehtoinen päätti noutaa ihmisiä paikalle, kertoo Kauhavan seurakunnan pappi Risto Mäki.
Muslimit saivat halutessaan siunauksen
Mäki yllättyi suuresti, kun paikalle saapui lopulta noin 120 turvapaikanhakijaa.
– Se oli todella puhutteleva ja koskettava hetki. Tuntui hyvältä, että noin paljon muslimeja halusi tulla tutustumaan kirkolliseen tilaisuuteen.
Osa turvapaikanhakijoista sai tilaisuudessa siunauksen. Apuna oli turvapaikanhakijoihin kuuluva henkilö, jolle kerrottiin mahdollisuudesta englanniksi.
– Hän käänsi asian arabiaksi, jonka jälkeen parisenkymmentä henkilöä halusi siunauksen. Ehtoolliselle he eivät toki voineet osallistua, sillä se on tarkoitettu kristityille, Mäki kertoo.
Perhejumalanpalveluksessa kulttuurit törmäsivät
Turvapaikanhakijoita saapui myös viikkoa myöhemmin järjestettyyn perhejumalanpalvelukseen.
– Paikalle tuli vastaanottokeskuksesta satakunta henkeä. He eivät toki ymmärtäneet kaikkea kielimuurin takia, mutta oli todella hienoa nähdä heidän tuleen silti kirkkoon. PowerPoint-esitykseen oli myös koottu arabiaksi raamatuntekstejä sekä rukouksia. Lisäksi mukana oli kuvia lapsia varten.
Kulttuuriin ja tapoihin liittyvät erot näkyivät jossain määrin jumalanpalveluksen yhteydessä. Se myös häiritsi osaa seurakuntalaisista.
– Jotkut olivat hieman närkästyneitä siitä, että osa turvapaikanhakijoista tutki puhelintaan jumalanpalveluksen aikana. Oli myös havaittavissa, että uskontunnustuksen aikana muutamat turvapaikanhakijat eivät halunneet nousta ylös, eivätkä olisi halunneet maamiestensäkään tekevän niin, Mäki toteaa.
Seurakunnan ei kuulu miettiä tulijoiden motiivia
Mäki uskoo turvapaikanhakijoilla olevan monia motiiveja kirkkoon saapumisen suhteen.
– Osa on tullut kiinnostuksen vuoksi ja osa taas saadakseen päiväänsä toimintaa. Mukana saattaa olla myös henkilöitä, jotka ovat mukana sen vuoksi, että he saisivat oleskeluluvan helpommin. Olen kuitenkin myös kohdannut ihmisiä, joilla on aito halu oppia kristinuskoa ja sen sisältöä.
Mäen mukaan on seurakunnan tehtävä kohdella kaikkia ihmisiä samanarvoisesti.
– Haluamme olla niin seurakuntalaisten kuin turvapaikanhakijoidenkin tukena. Emme voi erotella ihmisiä tai miettiä, mikä on kenenkin motiivi. Kaikki ovat samanarvoisia ja ansaitsevat samanlaisen rakkaudellisen kohtelun.
Turvapaikanhakijoille tarjottiin mahdollisuus osallistua myös viime torstaina Kauhavan kirkossa pidettyyn Exit-yhtyeen konserttiin. Kirkossa oli väkeä oli noin 800– 900 henkeä, joista turvapaikanhakijoita 150– 170. Turvapaikanhakijat olivat innolla mukana. He taputtivat muiden mukana joidenkin laulujen aikana ja tuntuivat viihtyvän muutoinkin
”He ovat tottuneet räiskyvämpään menoon”
Kauhavan vastaanottokeskuksessa on majoitettuna tällä hetkellä vajaat 350 turvapaikanhakijaa. Suomeen he ovat saapuneet Syyriasta, Iranista, Eritreasta, Afganistanista, Somaliasta sekä Irakista. Vastaanottokeskuksen apulaisjohtajan Juha Mäki-Rajalan mukaan turvapaikanhakijat ovat esittäneet muutamia toiveita rukoushuoneesta.
– Tulemme lähiaikoina järjestämään sopivan tilan. Se tulee olemaan kuitenkin erittäin neutraali, sillä emme halua rukoushuoneen profiloituvan minkään tietyn uskonnon käyttöön.
Mäki-Rajala suhtautuu myönteisesti Kauhavan seurakunnan turvapaikanhakijoille esittämiin kutsuihin.
– Se on pelkästään positiivista, niin kuin muidenkin järjestöjen asialliset ehdotukset. Esimerkiksi kirkkokäynnit olivat mielekkäitä tapahtumia.
Apulaisjohtajan mukaan kirkossa turvapaikanhakijoita ihmetytti hiljaisuus ja rauhallisuus.
– He ovat tottuneet niin sanotusti räiskyvämpään menoon. Suomalainen hillitty maltillisuus oli heille uutta.
Niin seurakunnan kuin muidenkin järjestöjen edustajat ovat myös läsnä vastaanottokeskuksen arjessa.
– He ovat mukana muun muassa lahjoitetun tavaran vastaanotossa ja lajittelussa sekä keittiötoiminnassa. Vapaaehtoisten panos on erittäin tärkeä ja arvokas, Mäki-Rajala kiittelee.
Kuva: Tomi Olli.