Muistolaatta kertoo tarinan

[Täydennetty 22.8.] Talojen seinissä näkee toisinaan muistolaattoja, joissa kerrotaan sen ja sen henkilön asuneen tässä talossa tai syntyneen tällä paikalla sijainneessa talossa. Muistolaatat ovat kiinnostavia muistutuksia asuinympäristön kerroksellisuudesta: täällä on eletty ennen meitäkin.

Yleensä muistolaattoja saavat merkittävät kulttuurielämän tai politiikan edustajat. Esimerkiksi J. L. Runebergin juhlavuoden yksi ohjelma Helsingissä oli kiinnittää laatta kaikkiin niin osoitteisiin, joissa Runeberg pääkaupungissa asunut – niitä on kahdeksan..

Muistolaattoja voivat kiinnittää taloyhtiöt (ja näin nostaa kiinteistön profiilia), instituutiot (esim. yliopisto) tai yhdistykset (esim. kirjailijan nimikkoseura). Myös kaupunki tai kunta voi nähdä kulttuurista arvoa muistolaatan kiinnittämisessä.

Seurakunnat harvemmin kiinnittävät varsikaan ihmisiin kytkeytyviä muistolaattoja. Tosin poikkeuksiakin on. Lahdessa Ristin kirkon edessä muurissa on muistolaatta, joka kertoo, että ”kirkkoherra Pekka Särkiö lahjoitti itse kasvattamansa tammen siirtyessään 1.9.2012 kenttäpiispan virkaan”.

Uudestakaupungista löytyy kaksi kirkollista henkilöön liittyvää muistolaattaa, nimittäin arkkipiispa Aleksi Lehtosen (arkkipiispana 1945–51) synnyintalon seinässä sekä laatta, joka kertoo missä Suomen merimieslähetyksen uranuurtaja Gustaf Elis Bergrot syntyi.

Helsingin Käpylästä löytyy muistolaatta legendaarisen kirkon nuorisotyön kehittäjän Sulo Karpion kotitalon seinästä. ”Kirkollinen muistolaatta” lienee myös arkkipiispa ja pääministeri Lauri Ingmanin kotitalon seinässä. Samassa talossa (”Suurmiesten talo”) on myös Juho Kusti Paasikiven muistolaatta sekä teksti, joka kertoo, että samaisen oven edes murhattiin vuonna 1922 ministeri Heikki Ritavuori.

Kiinnitä muistolaatta

Onko seurakuntasi (kotikuntasi) alueella syntynyt joku merkittävä ja (valtakunnallisesti, historiallisesti) tunnettu kirkonmies tai -nainen? Olisiko mielekästä kertoa asiasta muistolaatalla? Vastaa ensin itsellesi kysymykseen, miksi muistolaatta juuri tähän tarkoitukseen, sillä joudut vastamaan samaan kysymykseen myös muille.

Keitä muistolaatta hankkeen taakse voisi saada? Entä rahoitus? Pelkän muistolaatan kaivertaminen ei sinänsä kovin paljoa maksa, mutta jos laatasta tehdään ammattitaiteilijan suunnittelema näyttävä reliefi, rahoitus vaatii toisenkin ajatuksen.

Miten kiinteistön omistaja tai taloyhtiö suhtautuu ajatukseen muistolaatasta? Entä kunnan yleinen käytäntö, onko muistolaattoihin liittyviä sääntöjä esimerkkisi koon tai materiaalien suhteen?

Esimerkkejä muistolaatoista löytyy Hän asui täällä -blogista

Edellinen artikkeliJuhana Pohjola väittelee pappisvirasta
Seuraava artikkeliDiak rakentaa Helsinkiin kampuksen