Muistisairaiden virsilaulutilaisuuksille selvä tarve

Virsi 169Erja Selin on tutkinut ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään sosiaalipedagogisen virsilaulun vaikutusta espoolaisessa hoitokodissa. Kohderyhmänä kokeilussa olivat lievää tai keskivaikeaa dementiaa sairastavat vanhukset ja tavoitteena tukea elämän hallintaa.

Sosiaalipedagoginen virsilaulu on tavoitteellista toimintaa, jolla on teoreettinen perusta. Tilaisuudet rakennetaan ja suunnitellaan huolella. Virsivalinnoissa huomioidaan virsien tuttuus ja kirkkovuoden kulku. Työryhmässä olivat ohjaajan lisäksi pastori ja kanttori tai vastaava säestäjä. Ohjaajalta tutkimuksen perusteella tulisi edellyttää virsien tuntemusta, tottumusta hengellisyyden harjoittamiseen sekä gerontologian perusteiden hallintaa.

Muistihäiriöisten kanssa toimittaessa tutkimustulosten perusteella korostuivat toiminnan jatkuvuus ja säännöllisyys sekä häiriöttömyys. Virsilauluryhmässä yhdistyivät lukuisat sosiaalisen hyvinvoinnin tasot, mutta ryhmillä oli tutkimuksen mukaan myös tavallisista lauluryhmää syvempi hengellinen funktio. Vanhuksella tulisi olla Selin mielestä oikeus tällaiseen yksinäisyyttä, kuoleman pelkoa ja lievittävään hengelliseen hoitoon. Tutkimuksen mukaan virsilaulutilaisuuksille on olemassa selkeä tarve.

Edellinen artikkeli”Kaikki kirkosta eronneet arvostavat kirjettä”
Seuraava artikkeliKanttorikoulutus päättymässä Tampereella