Mitä mieltä diakonivirasta? Työntekijäryhmät kommentoivat

Diakoniatyöntekijöiden liitto kuvaa esitettyä diakonivirkaa sekasikiöksi. Nuorisotyöntekijät ja lähetyssihteerit kannattavat esitystä. Kanttori-urkuriliitto pelkää kanttoreiden jäävän ulkopuolisiksi työyhteisöissä. Alla kirkon eri ammattiryhmien edustajat kommentoivat esitystä 
diakonivirasta.

Riitta Hiedanpää, 
Diakoniatyöntekijöiden Liiton toiminnanjohtaja

– Nyt esitetty diakonivirka jää edelleen kirkon viran ja maallikkoviran välimaastoon, se on eräänlainen sekasikiö. Virkaan vihitty saisi esimerkiksi hoitaa jumalanpalveluselämään liittyviä tehtäviä, mutta häneltä puuttuisi papeille kuuluva edustus kirkolliskokouksessa ja hiippakuntahallinnossa.

– Jumalanpalvelustehtävät jakavat jäsenkuntamme mielipiteitä. Vihkimys ja viran tunnukset eivät olisi diakoniatyöntekijöille uusi asia, sillä meitä on vihitty jo kauan. Olemme huolissamme siitä, että diakoniatyöntekijöiden ydinosaaminen pirstaloituu, jos ammattikunnan tehtävänkuvat laajenevat entisestään. Ammattikorkeakoulututkintoa koulutuksellisena kelpoisuus­ehtona virkaan pidämme hyvänä asiana. Kaksoiskelpoisuuden sisältävä tutkinto on osoittautunut diakonian tehtäviin hyvin soveltuvaksi.

Arja Lusa, 
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liiton toiminnanjohtaja

– Nuorisotyöntekijät ovat pitkään tavoitelleet vihkimysvirkaa. Se olisi askel eteenpäin ammatillisessa identiteetissä, maallikkovirasta siirryttäisiin vihkimysvirkaan. Tuoreessa esityksessä diakonivirasta pyritään huomioimaan seurakuntien tulevaisuuden tarpeet. Joissain seurakunnissa jumalanpalvelustehtävien lisääntyminen voi muovata nuorisotyönohjaajan virkaa enemmänkin. Toivon, että esitys menee läpi.

Johanna Rantalankila, 
Kirkon Lähetyssihteerit ry:n puheenjohtaja

– Ammatillisen tasa-arvoisuuden edistäminen on hyvä asia, joka rakentaa seurakuntaa oikealla tavalla. Nykyinen kehitys kertoo, että lähetyssihteereiden asema on vakiintunut kirkon sisällä. Mielestämme diakoniviran edustus tulisi lisätä myös kirkolliskokouksen kokoonpanoon.

– Uusi virka voisi lisätä työntekijöiden välistä arvostusta ja parantaa työhyvinvointia. Se voisi myös mahdollistaa ammatillisen koulutuksen yhdenmukaistamisen. Pienissä seurakunnissa tämä voi olla ainoa mahdollisuus säilyttää kokoaikainen lähetyssihteerin virka. Suuremmissa seurakunnissa tehtäväkuvien laajentaminen taas voi entisestään kaventaa kirkon perustehtävää, lähetystyötä.

Riitta Immonen, 
Kirkon lapsityönohjaajat 
ry:n puheenjohtaja

– Uudistus on perustaltaan positiivinen, sillä se lisäisi työntekijäryhmien tasa-arvoa. Myös laaja-alaisuus on tulevaisuutta seurakuntien työnkuvissa, mutta nyt on jäänyt avoimeksi, mitä tämä tarkoittaa seurakuntatasolla. Olemme siis odottavalla mielellä. Haluaisimme täsmällistä tietoa uudistuksen käytännön vaikutuksista.

Eero Annala, 
Suomen Kanttori-urkuriliiton 
puheenjohtaja

– Kanttorit jäävät esityksessä diakoniviran ulkopuolelle, mutta perustelut ovat epäselvät. Esitykseen sisältyy tulkinta, jonka mukaan kanttorit eivät halua osaksi vihkimysvirkaa. On kuitenkin liiton asia tulkita kentän kantaa. Se on kääntynyt viimeisimmän jäsenkyselyn perusteella myönteisemmäksi diakonivirkaa kohtaan.

– Työyhteisöjen kannalta on tuhoisaa, jos muut saavat kutsun ja vihkimyksen virkaan ja kanttorit jäävät tuon viran ulkopuolelle. En voi ymmärtää, että virkaan ei vihittäisi jumalanpalveluselämän keskiössä olevia kanttoreita. Ulkopuolelle jääminen nostaa esiin myös kysymyksen, kiinnostavatko kanttorin työ ja tehtävät alalle aikovia tulevaisuudessa.

Lue myös: Ei tullut diakonaattia – tuli diakonivirka

Kuva: Juha Valkeajoki. Pappis- ja diakoniavihkimys tammikuussa 2014 Tampereella.

Edellinen artikkeliArkkipiispan kantelun käsittely etenee
Seuraava artikkeliSuomen väkiluku kasvoi viime vuonna vähemmän kuin sitä edeltäneenä