Kirkkohallitus käsitteli 29.5. täysistunnossaan jatkomietintöä kirkosta ja julkisista palveluista. Mietinnössä hahmoteltiin linjaus ennakoiden maakunta- ja soteuudistusta.
Mietinnössä korostetaan, että perustehtävänsä mukaisesti kirkko ja sen seurakunnat harjoittavat lähimmäisenrakkautta ja osallistuvat eri tavoin hyvinvoinnin edistämiseen. Tavoitteena on kumppanuuksiin perustuva yhteistyö yhteiskunnan erilaisten toimijoiden, erityisesti kuntien kanssa.
Mietinnössä todetaan kuitenkin, että kirkon ja seurakuntien ei tule tavoitella merkittävää vastuuta julkisten palvelujen kilpailutetussa tuottamisessa. Julkisten palveluiden tuottaminen nähdään ensisijaisesti kirkollisten säätiöiden, järjestöjen, yhdistysten ja mahdollisten yhtiöiden tehtävä. Seurakunnat voivat mietinnön mukaan silti toimia näissä taustayhteisöinä sekä tehdä yhteistyötä näiden kanssa palvelujen tuottamisessa.
Mietinnössä todetaan myös, että nykyinen seurakuntarakenne ja olemassa olevat resurssit eivät tue mahdollisuutta osallistua laajaan palvelujen tuottamiseen.
Niin ikään mietinnössä muistutetaan, että julkisten palvelujen tuottaminen edellyttää henkilöstön osaamista ja koulutusta, hankinta- ja kilpailutusosaamista, eriytynyttä taloudenhoitoa, näiden ja palvelujen tuottamiseen liittyvää säädösten tuntemista, tilojen asianmukaisuutta, laadunhallintaa ja arviointia.
Kirkkohallitus aloitti vuonna 2014 Kirkko ja julkiset palvelut -hankkeen, jonka tavoitteena oli tuottaa linjausehdotus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon roolista hyvinvointipalvelujen tuottajana. Tehtävänä oli laatia kuvaus kirkon hyvinvointipalvelujen tuottamisen mahdollisuuksista ja arvioida, mitä palveluntuotannon vahvistaminen merkitsisi seurakunnille ja minkälaisia muutoksia se edellyttäisi.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Sote-uudistus ei vähennä sielunhoidon tarvetta
Sote laittaa seurakuntienkin sopimukset uusiksi
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.