”Meillä evakoiden lapsilla on kodin menettämisen perintö”

Tarinat auttavat eläytymään toisen asemaan ja eläytyminen synnyttää empatiaa, uskoo eläkkeellä oleva sairaalateologi ja kirjailija Pirkko Arola.

Arola on kirjoittanut yli 20 kirkkodraamaa. Mediassa vellova pakolaiskeskustelu sai Arolan tarttumaan myös pakolaisuuteen.

– Omasta taustastani löytyy kodin menettämisen perintö. Äitini ja isäni suvut ovat eläneet vuosisatoja menetetyssä Karjalassa ja kaikki lähisukulaiseni alkoivat sodan jälkeen rakentaa elämää uusissa oloissa, Arola kertoo.

Pakolaisten tilanteen seuraaminen on avannut Arolalle ikkunoita myös häneen omaan historiaansa. Tunnetasolla hänen on helppo samaistua pakolaisten kohtaloon.

Arolan mielestä parasta olisi auttaa ihmisiä siellä missä he elävät, mutta joistakin paikoista on pakko lähteä pois sodan, vainoamisen ja väkivallan vuoksi.

– Ehkä meillä on EU juuri siksi, että voisimme tehdä yhteisiä, hallittuja päätöksiä pakolaisten auttamiseksi. Mahdotonta ei olisi lennättää ihmisiä suunnitellusti pois hengenvaarallisista paikoista ja liian täysistä pakolaisleireistä. Talousasioista on pystytty sopimaan EU:ssa, miksei ihmisten käytännöllisestä auttamisesta.

EU:n päätöksiin ei moni pysty vaikuttamaan, mutta jokainen voi auttaa monien järjestöjen kautta, Arola muistuttaa. Hyvin tärkeänä hän pitää arkista ystävällisyyttä.

– Vieraan näköisten tervehtiminen ei maksa mitään, ei hymy eikä myötätuntoinen kohtaaminen. Hengen hedelmistä ystävällisyys on arkista, mutta tekee niin hyvää jokaiselle ihmiselle.

Pirkko Arolan näytelmäteksti luottavissa vapaasti Kotimaa Pro:sta

Kuva: Philippe Gueissaz.

Edellinen artikkeliVantaan kirkkovaltuustossa keskusteltiin lähetysrahojen jakamisesta
Seuraava artikkeliYliopistopastori: Opiskelijat eivät tunne diakonia-avun mahdollisuuksia