Kehitysvammaliiton julkaisema selkokielinen Maailmanuskonnot antaa kattavan esityksen suurimmista uskonnoista. Kristinuskon, islamin, hindulaisuuden, buddhalaisuuden ja juutalaisuuden lisäksi kirjassa käsitellään laajasti taolaisuutta, kungfutselaisuutta, šintolaisuutta sekä bahai-uskontoa. Tilaa on jäänyt myös uskonnottomuuden katsaukselle.
Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä, jonka sisältöä ja rakennetta on muokattu helpommaksi ymmärtää. Ajatus yksinkertaisuudesta saattaa kuulostaa siltä, että sisältöä on tyhmennetty. Tästä ei kuitenkaan ole kyse.
Kirja kiteyttää uskontojen perusteet, oppisisällöt, tavat ja käytänteet oivallisesti. Teos voisi toimia oppikirjana niin erityisryhmille kuin kaikille muillekin. Se tarjoaa hyvää kertausmateriaalia kenelle tahansa, myös uskontoja yliopistotasolla opiskelleelle toimittajalle.
Kirjan on kirjoittanut tietokirjailija ja kehitysvammaisten erityisopettaja Pertti Rajala, joka työskentelee Satakunnan maakuntajohtajana. Rajala on kirjoittanut useita selkokielisiä teoksia erityisryhmille.
Kysymyksiä kirjoittajalle
Oliko Maailmanuskonnot -kirjaa tehdessä mielessäsi jokin tietty ryhmä, joka siitä voisi hyötyä?
Minulla on yleensä mielessä lievästi kehitysvammaiset, mutta tässä kohderyhmä on selvästi laajempi. Kohderyhmänä voisivat olla maahanmuuttajat, monet erityisopetuksessa olevat nuoret ja miksei peruskoulun yläastekin.
Tänä päivänä elämme uskonnollisesti moninaisessa Suomessa ja se, että on laajat perustiedot eri uskonnoista, on hyvin tärkeää. Tieto lisää suvaitsevaisuutta. Maahanmuuttajille on tärkeää saada tietoa meidän kulttuuristamme ja muista uskonnoista, joihin he tulevat Suomessa törmäämään.
Oliko uskontojen ja niiden perusteiden kuvailussa selkokielellä joitain erityisiä haasteita?
Kyllä siinä tullaan terminologiaan. Uskontojen opista puhuttaessa täytyy olla tarkkana, ja olen aralla mielellä siitä, olenko oikaissut liikaakin jossain asiassa. Kirja on kyllä käynyt uskontotieteilijöiden tarkastuksessa. Haasteita olivat vaikeat termit ja opin konkretisointi sekä se, että pystyn löytämään uskonnosta sen ytimen, joka on uskonnon harjoittajille tärkein. Tähän yritin saada kokemuksellista tietoa uskontojen harjoittajilta. Jos olisi ollut enemmän sivuja käytettävissä, olisi ollut mielenkiintoista lisätä kirjaan uskontoihin kuuluvien ihmisten persoonallisia kokemuksia.
Olet kirjoittanut huomattavan paljon selkokielisiä teoksia, muun muassa selkokielisen Raamatun. Mitä muuta hengellistä selkokirjallisuutta sinulta on ilmestynyt?
Olen ollut tekemässä kirkon selkosivuja niiden käynnistysvaiheessa. Aikoinaan 1980-luvulla tein kaksi hartauskirjaa. Ehkä tässä voi paljastaa, että tällä hetkellä työn alla on elämänkertakirja Lutherista reformaation juhlavuoteen liittyen.
Miten hyvin selkokielen käyttö on mielestäsi saanut jalansijaa kirkossa?
Kirkossa on saavutettu hienoja asioita selkokielen suhteen. Kirkon selkosivut ansaitsevat kehuja, selkoraamattua käytetään ja kirkossa on työstetty saavutettavuusohjelma. Olennaista on se, ettei hyvä työ pääse katkeamaan vaan tuotetaan uusia materiaaleja ja päivitetään vanhoja.
Yhä laajemmin ja enemmän pitäisi olla selkokielistä materiaalia ja koulutusta seurakuntien työntekijöille. Toivoisin kovasti että kirkon täydennyskoulutuksessa ja peruskoulutuksissa olisi lyhyet jaksot selkoasiasta ja sen mahdollisuuksista.
Miten itse innostuit selkokielestä?
Olen ensimmäiseltä koulutukseltani kehitysvammaisten erityisopettaja ja tein graduni uskonnollisen kielen ymmärtämisestä. Jollakin tavalla opiskeluaikana tajusin sen, että vaikeus ymmärtää hyvää yleiskieltä syrjäyttää yhteisestä elämästä tiettyjä ihmisryhmiä, esimerkiksi kehitysvammaisia. Selkokieli on yksi väline, jolla voidaan edistää heidän mukaan tuloaan. Se innosti. Tämä on ollut jonkinlainen elämäntyö, mutta myös rakas harrastus.