Ruotsin puolustusvoimien johtava kenttärovasti, prikaatikenraali Sten Elmberg kertoo hieman yllättäen, että monikulttuurisen maan puolustusvoimissa väestön koostumuksen muutos ei juuri näy.
– Kun Ruotsissa vielä oli asevelvollisuus, oli varusmiesten joukossa huomattavan paljon maahanmuuttajia. Asevelvollisuuden suorittaminen oli siihen aikaan pääsylippu ruotsalaiseen kulttuuriin. Nykyisin ammattiarmeijamme on hyvin ruotsalainen, Elmberg sanoo.
Ruotsi luopui 109 vuotta voimassa olleesta yleisestä asevelvollisuudesta vuonna 2010. Sen jälkeen keltasinisen viirin alla on palvellut ammattiupseereiden ohella vain palkattuja vapaaehtoisia.
Elmberg vieraili Suomessa viime viikolla Turussa pidetyssä Itämeren maiden sotilaspappien konferenssissa.
Valtion ja Ruotsin kirkon suhteet muuttuivat, kun maan ikivanha valtiokirkkojärjestelmä vuosituhannen vaihteessa purettiin. Puolustusvoimien sotilaspappien työhön muutos ei Elmbergin mukaan ole vaikuttanut. He tekevät työtään varuskunnissa kuten ennenkin.
Toisin kuin Suomessa, Ruotsin puolustusvoimissa sotilaspapit eivät ole varsinaisesti sotilashenkilöitä, vaan puolustusvoimissa työskenteleviä paikallisseurakuntien pappeja. Heidän palkkansa maksaa Ruotsin kirkko.
Elmberg kertoo itse olevansa tässä mielessä ainoa poikkeus sotilaspappien joukossa.
– Minun palkastani kirkko maksaa 3/4 ja valtio 1/4:n.
Samoin kuin Suomessa, osa sotilaspapeista on kokoaikaisia, osa jakaa työaikansa seurakunnan ja puolustusvoimien kesken.
Elmberg pitää tärkeänä, että kaikilla sotilaspapeilla on kontakti myös paikalliseen luterilaiseen seurakuntaan.
Ruotsin puolustusvoimilla sotilaspapistolla menee Elmbergin mukaan hyvin. Hän vertaa tilannetta Norjaan, jossa on hänen mukaansa Ruotsiin verrattuna melko levinnyt ateistis–humanistinen trendi. Se näkyy myös Norjan puolustusvoimissa.
– Ruotsin puolustusvoimissa ei ole sellaista kirkon vastaista ajattelua. Olen pannut merkille, että myös Suomessa mentaliteetti on samankaltainen kuin Ruotsissa. Suomen puolustusvoimissa sotilaspapit ovat selvästi arvostettuja.
Sotilaspappien työ myös Ruotsissa on muuttunut siinä mielessä haasteellisemmaksi, että palvelukseen tulevat tuntevat kirkkoa entistä huonommin.
– Tiedon taso on pudonnut. Sotilaita täytyy muistuttaa esimerkiksi siitä, että papille voi uskoutua ja että pappi on vaitiolovelvollinen.
Euroopan poliittisen tilanteen muuttuminen on havaittu Ruotsissa. Palkka-armeija voi nyt yllättäen tuntua liian pieneltä puolustamaan laajaa valtakuntaa. Siksi Elmberg veikkaakin, että reservin kasvattamiseksi jonkinlainen asevelvollisuus palautetaan Ruotsiin.
Elmberg on pidättyväinen Ruotsin ja Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden suhteen.
– Meillä on vanha erityissuhde ja voimme esimerkiksi harjoitella yhdessä. Esimerkiksi Natoon kuuluvilla tanskalaisilla on yhteistyötä naapurimaiden kanssa vain Naton puitteissa, Sten Elmberg sanoo.
Kuva: Jussi Rytkönen
Lue myös:
Saksassa maanpuolustustahto on hiipunut
Ilmoita asiavirheestä