Luterilaispiispa Malesiasta: Kääntymistä koskevat lait kristittyjen kannalta ongelmallisia

Malesian luterilaisen kirkon piispa Aaron Yap osallistui Windhoekissa tiistaina päättyneeseen Luterilaisen maailmanliiton (LML) yleiskokoukseen.

Miltei kokonaan kristitty ja vahvasti luterilainen Namibia poikkeaa suuresti Malesiasta kirkollisessa mielessä.

– Noin 65 prosenttia Malesian 30 miljoonasta asukkaasta on muslimeja. Buddhalaisia on noin 22 prosenttia ja kristittyjä on yhdeksän prosenttia. Meidän Malesian luterilaisen kirkkomme jäsenmäärä on noin 9 000 henkeä.

Malesian väestön niukan enemmistön muodostavat malaijit ovat yleensä muslimeja. Malesian kristityt taas kuuluvat enimmäkseen maan suurehkoon kiinalaiseen vähemmistöön, näin myös luterilaisessa kirkossa.

Yap kertookin kirkkokuntansa käyttävän kiinan eri kielimuotoja: mandarinikiinaa, kantonia ja hakkaa.

Malaijiväestöstä kristityiksi kääntyneitä ei juuri ole eikä voikaan olla, sillä Malesian lainsäädäntö kieltää muslimia jättämästä islamia. Toisista uskonnoista voi silti kääntyä laillisesti islamiin.

Tilanne ei ole eri uskontojen näkökulmasta tasa-arvoinen. Yap kertoo, että hallitus yrittää muuttaa lakia, mutta se on vaikeaa.

Muslimeja suosiva lainsäädäntö asettaa Yapin mukaan joskus muslimimiehen vaimon ja lapset erikoiseen tilanteeseen.

– Jos esimerkiksi buddhalainen kääntyy muslimiksi, myös hänen vaimonsa on käännyttävä muslimiksi. Lapset seuraavat automaattisesti isää uskonnollisessa mielessä. Ellei vaimo käänny, hänen on erottava muslimimiehestään.

Yhtä erikoista on se, että naisesta tulee muslimimiehen kanssa avioituessaan automaattisesti muslimi. Muussa tapauksessa avioliitto ei ole mahdollinen. Syntyvät lapset ovat muslimeja.

Yapin mukaan uskontojen suhde on Malesiassa poliittisesti herkkä asia, sillä uskontoja on aikaisemmin käytetty vihanlietsontaan toisia ryhmiä kohtaan.

Malesian ympäristötuhot toivat Windhoekin tematiikan lähelle

Windhoekin yleiskokous oli piispa Yapille miellyttävä ja rohkaiseva kokemus.

– Kokous on ollut hyvin organisoitu, ja Namibian kolme luterilaista kirkkoa ovat olleet hyviä isäntiä.

Piispaa miellytti yleiskokouksen tematiikka: Jumalan armon vapauttamana. Sen alakohtina käsiteltiin pelastusta, ihmistä ja luomakuntaa, jotka eivät ole kaupan.

– Nämä teemat olivat periaatteessa hyviä ja ne sallivat monenlaiset keskustelut. Kaikki palaa kuitenkin Jumalan armoon meitä kohtaan.

Yap arvioi tematiikan olevan painoarvoltaan erilaista eri maissa. Malesiassa varsinkin kysymykset luomakunnasta ja ympäristöstä ovat tärkeitä. Maa on teollistuva ja kaupungistuva, esimerkiksi ennen merkittävä kumipuun viljely ei ole enää taloudellisesti kovin tärkeää.

– Malesian ympäristöongelmat ovat mittavia. Sademetsää on kaadettu niin paljon, että se voi vaikuttaa jo sateisiin. Lisäksi ennen metsän peittämille alueille on esimerkiksi turismin vuoksi rakennettu paljon. Meillä on nykyisin outoja kuivuusjaksoja ja toisaalta kun sataa, vettä voi tulla todella paljon. Erityisesti kaupungeissa se on ongelma.

Nuori kirkko tekee nyt itse lähetystyötä

Malesian luterilainen kirkko on Yapin mukaan raamatullisuudelle perustettu ja hyvin lähetyshenkinen. Hän on kiitollinen niille enimmäkseen yhdysvaltalaisille lähetystyöntekijöille, jotka perustivat hänen oman kirkkokuntansa vuonna 1953.

– Me Malesian luterilaiset emme ole enää lapsia vaan tasa-arvoisia veljiä.

Tästä on seurannut se, että malesialaiset luterilaiset ovat lähetystyöllä perustaneet luterilaiset kirkot Vietnamissa ja Myanmarissa.

– Olemme kiitollisia Jumalalle siitä, että olemme saattaneet perustaa nämä kirkot. Ne ovat vielä pieniä ja köyhiä mutta hengellisesti vahvoja.

Kirkkojen käytännön elämässä on Yapin mukaan suuria eroja lännen ja esimerkiksi Etelä- ja Kaakkois-Aasian välillä.

– Lännessä on yltäkylläisyyttä, mutta etelän kirkoissa paljon hengellisyyttä. Se oli aistittavissa myös täällä Windhoekissa. Esimerkiksi Vietnamissa, Bangladeshissä tai Nepalissa ihmiset elävät köyhyydessä. Kirkot ja seurakunnat joutuvat suorastaan taistelemaan selvitäkseen monista haasteista. Silti noiden kirkkojen ihmiset ovat itsekin ahkeria lähetystyön tekijöitä.

Kotimaan artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen raportoi LML:n yleiskokouksesta Namibian Windhoekista.

Kuva: Jussi Rytkönen

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***

Lue myös:

Kamerunin piispa Windhoekista: ”Täällä ei puhuta tarpeeksi Jeesuksesta”

Pastori Heikki Repo: ”Yleiskokouksen nuoret löysivät oman äänensä Windhoekissa”

Luterilaisen maailmanliiton uudeksi puheenjohtajaksi Musa Panti Filibus Nigeriasta

Latvian kirkko ei saapunut Luterilaisen maailmanliiton kokoukseen Windhoekiin – syynä naispappeus?

Arkkipiispa Mäkinen Younanin puheesta: ”Myös kristittyjen keskuudessa on ekstremismin vaara”

Munib Younan Windhoekissa: Brexit on viesti itsekeskeisyyden kierteen vahvistumisesta maailmassa

Venäläinen naispappi LML:n kokouksen saarnassa: ”Elämä ilman Jumalaa on pahempaa kuin karkotus tai vaino”

Arkkipiispa Mäkinen luterilaisten Windhoekin-kokouksesta: ”Meillä on sieltä paljon opittavaa”

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTurkuun perustettu monitieteinen kristinuskon tutkimuskeskus
Seuraava artikkeliSankarihauta-alueen peruskorjaus maksoi Jyväskylässä noin 800 000 euroa

Ei näytettäviä viestejä