Uteliaisuus ja sattumat ovat tehneet kuopiolaisesta Erik Ongelinista, 85, luottamustehtävien ammattilaisen. Eläkeläisjärjestöt, kunnallispolitiikka, seurakuntaneuvosto ja kirkkovaltuusto ovat tulleet hänelle eläkevuosina tutuiksi. Ongelinin mielestä ateisti sopii seurakuntavaaliehdokkaaksi yhtä huonosti kuin kommunisti kokoomuksen listoille.
Seurakuntapolitiikan rakentavuus yllätti
Erik Ongelin on tehnyt pitkän ja kiireisen uran apteekkialalla ja lääketukkukaupassa. Työvuosinaan hän ei ehtinyt ajatellakaan politiikkaa tai luottamustehtäviä, vaikka onkin aina äänestänyt tunnollisesti kaikissa mahdollisissa vaaleissa.
Jäätyään eläkkeelle 20 vuotta sitten Ongelin tuli kuitenkin vedetyksi mukaan hiukan varkain sekä kunnallispolitiikkaan että seurakunnan luottamushenkilöksi. Palattuaan rakkaan kuorolauluharrastuksen pariin hänet värvättiin eläkeläisjärjestön puheenjohtajaksi. Tämä puolestaan johti ehdokkuuksiin ensin kuntavaaleissa ja sitten seurakuntavaaleissakin.
– Olen utelias ja eteenpäin katsova luonne, pikkuisen yllytyshullukin. Pääsin ensi yrittämällä Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoon sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon kahdeksan vuotta sitten. Seurakuntapolitiikassa minut yllätti sen rakentavuus, rauhallisuus ja hyvä yhteishenki, Ongelin kertoo.
Kunnallispolitiikassa on Ongelinin mukaan kiihkeämpi meno. Ihmisten intohimot johtavat koviin väittelyihin sekä kasvokkain että yleisönosastoilla ja Facebookissa. Käytetään kovaakin kieltä.
– Seurakuntaneuvostossa tunnelma on ollut aivan erilainen. Vaikeistakin asioista keskustellaan meillä toista arvostavasti. Uskon, että suuri merkitys on puheenjohtajana toimivalla tuomiorovastilla. Hän on sovittelevainen ja osaa tehdä onnistuneita, kaikki huomioon ottavia välitysehdotuksia kiistakysymyksissä, Ongelin pohtii.
Esityslistat pitäisi saada ajoissa kotiin
Ongelinin mukaan papit ja diakonit tekevät nykyään raskasta työtä kovien vaatimusten ja ristipaineiden keskellä. Heidän pitäisi olla aina tavoitettavissa ja ihmisillä on paljon huolia.
– Mielestäni seurakunnan luottamushenkilön tärkein tehtävä on tukea ja ymmärtää viranhaltijoita heidän vaativassa kutsumustyössään.
Luottamushenkilölle on Ongelinin mukaan hyödyksi, jos hänellä on elämänkokemusta. Lisäksi tarvitaan halua ja aikaa luottamustyöhön.
– Seurakunnan luottamuselimissäkin käsitellään yllättävän monitahoisia asioita. Monisivuiset esityslistat ovat täynnä lukuja ja ajatuksia, joihin pitää ehtiä perehtyä kunnolla ennen kokousta. Mielestäni ei riitä, että esityslista tulee kotiin vasta viikkoa tai kahta ennen kokousta. Tähän asiaan en ole kuitenkaan onnistunut vaikuttamaan, Ongelin sanoo.
Myötämielisyyttä kristinuskon sanomalle voidaan vaatia
Ongelinin mielestä on aivan luontevaa vaatia, että seurakuntavaalien ehdokas suhtautuu myötämielisesti kristinuskon sanomaan ja seurakunnan toimintaan. Hän pudistelee päätään ajatukselle, että ateistinkin pitäisi päästä seurakuntavaaliehdokkaaksi.
– Tällaista avarakatseisuutta en ymmärrä. Eihän kommunistiakaan oteta kokoomuksen ehdokaslistalle. Julkiateisti seurakunnan luottamuselimissä olisi kuin Troijan puuhevonen. Ateisteilla on omat järjestönsä ja seurakunta on seurakunta.
Vanhusten asema on ollut Ongelinille sydämen asia sekä seurakunnan luottamustehtävissä että vanhusneuvoston jäsenenä ja puheenjohtajana.
– Kirkossa vanhuksia kuullaan paremmin kuin luulinkaan. Koen lisäksi pystyneeni omalta osaltani vaikuttamaan siihen, että vanhusten asiat ovat nyt vieläkin paremmin.
Tämän syksyn seurakuntavaaleissa Erik Ongelin ei enää asetu ehdolle korkean ikänsä vuoksi. Luottamustoimien päätyttyä hän jättää viestikapulan nuoremmille ja voi ryhtyä vihdoin viettämään hyvin ansaittuja vapaampia eläkepäiviä, joissa kädet eivät ole koko ajan täynnä työtä.