Lukijoilta: Kirkolliskokousvaalien äänestäjät ovat eriarvoisessa asemassa

Kuva: Shutterstock

Palaamme tässä asiaan, josta kirjoitimme Kotimaahan jo vuoden 2020 kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalien jälkeen. Kirjelmä lähetettiin silloin myös hiippakuntien lakimiesasessoreille.

Puutuimme ongelmaan, joka koskee äänestäjien ja ehdokkaiden tasavertaista kohtelua etenkin kirkolliskokousvaaleissa, jotka ovat luonteeltaan valtakunnalliset, vaikka äänestäjäkunta onkin rajattu. Valitsijayhdistysten kampanjointi äänioikeutetuille kirkkovaltuutetuille ja seurakuntaneuvostojen jäsenille on mahdollista vain jos ne saavat käyttöönsä heidän sähköpostiosoitteensa.

Käytännöt osoitteiden saamisessa ovat vaihdelleet hiippakunnittain. Tämä on asettanut äänestäjät ja valitsijayhdistykset eriarvoiseen asemaan valtakunnallisesti.

Lakimiesasessorit pitivät ongelmaan puuttumista tärkeänä ja kirkkohallitus aikoi perustaa työryhmän valmistelemaan asiaa niin, ettei sama ongelma toistu tämän vuoden vaaleissa. Asia ei ole selvästikään edennyt.

Kirkolliskokousedustaja Minni Kuisma kysyi kirkolliskokouksen kyselytunnilla mitä ongelmalle on tehtävissä. Arkkipiispa Tapio Luoma vetosi vastauksessaan kirkkojärjestykseen ja sanoi vaalilautakuntien olevan vastuussa vaalien järjestämisestä, apunaan kapitulien henkilökunta. Tämä on tiedossamme, mutta varsinaiseen kysymykseen ei saatu vastausta.

Ymmärrämme, että kapitulit ovat yleisesti ottaen itsenäisiä toiminnassaan ja yhdenmukainen menettely vaaleissa on vapaaehtoista. Vaalien kohdalla näkökulma pitäisi kuitenkin avata hiippakuntatasolta kokonaisuuden hahmottamiseen.

Ei voi olla niin, että eri puolilla Suomea ihmisiä kohdellaan hallinnollisesti eri tavoin, varsinkaan kun on kyse vaaleista. Kirkko on julkisoikeudellinen organisaatio ja velvollinen noudattamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus lainsäädäntöä. Julkista valtaa käyttävien viranhaltijoiden toimintaa valvoo eduskunnan oikeusasiamies.

Vertailukohdaksi voi ottaa valtiollisia ja kunnallisvaaleja koskevan vaalilain (714/1998), jossa vaalilautakuntien toiminta on sidottu hyvin yksityiskohtaisesti valtakunnallisesti yhdenmukaisiin käytäntöihin.

Ehdotamme, että kirkkohallitus antaisi suosituksen äänioikeutettujen sähköpostiosoitteiden luovuttamiseksi valitsijayhdistyksille vaalikampanjointia varten yhdenmukaisesti kaikissa hiippakunnissa. Uudet kirkkovaltuutetut antavat jo tehtävään astuessaan luvan yhteystietojensa julkaisemiseen (tai salaamiseen). Siinä yhteydessä voitaisiin myös kysyä lupaa sähköpostiosoitteen antamiseen vaalikampanjointia varten kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleissa. Hyvänä lisänä olisi, jos kaikissa hiippakunnissa noudatettaisiin Helsingissä viime vaaleissa käyttöön otettua menettelyä lähettää valitsijayhdistysten vaalimainokset postissa yhdessä äänestyslippujen kanssa.

Mielipiteen ovat kirjoittaneet Kauko Mäkinen, kirkkovaltuutettu, Imatra, Pentti Rauhala, FT, dosentti, Lahti ja Minni Kuisma, kirkolliskokousedustaja, Kotka

Edellinen artikkeliEeva-Stiina Tuittilan johtama hanke selvittää suomalaisten onnellisuuden ja metsien mahdollista yhteyttä
Seuraava artikkeliKiihtelysvaaran uusi kirkko harjakorkeudessa – Surutyö muuttui iloksi