Heimo Rinnettä että katolisen kirkon piispa Teemu Sippoa.
– Ihan fantastista, että tällainen löytö on tehty, Heimo Rinne sanoo Kotimaa24:lle.
– Hienoa, että tällaisia vanhoja kirkkoja löydetään. Se on jopa vähän yllättävää, Teemu Sippo puolestaan pohtii.
Molemmat pitävät todennäköisenä, että kirkon paikalla järjestettäisiin hengellistä toimintaa sitten, kun arkeologiset tutkimukset on saatu päätökseen. Mitään suunnitelmia ei kuitenkaan vielä ole ehditty tehdä.
– Meillä Turun alueella on paljon vastaavanlaisia paikkoja. Esimerkiksi Koroistenniemellä on kirkkoraunio 1200-luvun alusta, ja sinne on pystytetty iso risti. Hartaustoimintaa on muutamia kertoja vuodessa, Heimo Rinne kertoo.
– Katolinen kirkko järjestää Koroistenniemessä kerran vuodessa messun. Sinne on haudattu joitakin katolisia piispoja, Teemu Sippo kertoo.
Tuoreen kirkkolöydön suhteen katolisella kirkolla ei Teemu Sipon mukaan ole vaatimuksia, vaikka ne katolisen kirkon rauniot ovatkin.
– Näitä löytöjä tulee silloin tällöin, mutta ei minussa ole herännyt edes kysymystä siitä, kenelle rauniot kuuluvat. Sittenhän meidän pitäisi vaatia itsellemme kaikkia keskiaikaisia kirkkoja, kuten Turun tuomiokirkkoa, Teemu Sippo sanoo.
Tuomiorovasti Heimo Rinteen mielestä luterilaisen kirkon toiminta vanhalla kirkkopaikalla on luonnollista, sillä luterilainen ja katolinen kirkko ovat samaa apostolista kirkkoa ja sen jatkumoa. Sekä Teemu Sippo että Heimo Rinne katsovat raunioiden kuuluvan lähinnä Museovirastolle.
Kirkon paikka ei katolisen kirkon näkökulmasta Teemu Sipon mukaan ole erityisellä tavalla pyhä, kun kirkostakin on jäljellä vain kiviperustukset. Mahdollisestä toiminnasta raunioilla ei ole kummallakaan kirkolla vielä suunnitelmia, mutta keskusteluja tullaan varmasti käymään.