Kenelle lapsi kuuluu? -seminaarissa.
Seminaarissa ei keskitytty pelkästään kulttuurien välisiin haasteisiin, vaan puhuttiin myös suomalaisen perhekäsityksen ongelmista sekä lastensuojelun yleisistä ongelmista kuten resurssipulasta.
– Maahanmuuttajille yhteisö on yksilöä tärkeämpi ja he saattavat kokea, että suomalainen yhteiskunta hyökkää perhettä vastaan, sanoi kansainvälisen seurakunnan kirkkoneuvoston puheenjohtaja Elfia Abdrasheva.
– On kuitenkin tilanteita, joissa yksilöä täytyy suojella yhteisöltä, kuten nuorten tyttöjen pakkoavioliitot. Tällöin viranomaiset voivat olla jopa haluttomia puuttumaan asiaan, Abdrasheva sanoi.
Myös peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson tunnisti ongelmat kulttuurien välillä. Kulttuurierojen ei kuitenkaan pidä näkyä käytännön lastensuojelutyössä.
– Ihmisyys on universaalia, peruspalveluministeri sanoi.
Runsas julkinen keskustelu ja yksittäiset tapaukset ovat osaltaan johtaneet erilaisiin virheellisiin käsityksiin lastensuojelusta, joita Vantaan kaupungin lastensuojelupäällikkö Jaana Vilpas oikoi.
– Suurin osa lastensuojelutyöstä on muuta kuin huostaanottoja, Vilpas muistutti ja antoi ymmärrystä sille, että maahanmuuttajaperheet ovat hämmentyneitä lastensuojeluviranomaisia kohdatessaan.