Keski-Aasiassa sijaitsevaan Kazakstaniin kaavaillaan uskontolakeja, joita kriitikot kuvaavat vastaaviksi kuin ne, jotka olivat voimassa maan vielä ollessa osa Neuvostoliittoa. Muun muassa Kazakstanin roomalais-katolisen kirkon piispa Theofilos Howaniec on ilmaissut huolensa uudistuksen johdosta. Howaniec sanoo lain toteutuessaan rikkovan maan kansainvälisiä sitoumuksia uskonnonvapaudesta.
Laki uskonnnonharjoituksesta ja uskonnollisista yhdyskunnista kieltäisi Kazakstanissa muun muassa kaiken sellaisen uskonnon harjoittamisen, joka ei tapahdu rekisteröidyn uskontokunnan puitteissa. Se niin ikään rajoittaisi uskonnollisen kirjallisuuden julkaisemista sekä edellyttäisi kaikelle lähetystyöksi tulkittavalle toiminnalle valtiolta erikseen anottavaa lupaa. Laki on jo hyväksytty maan parlamentin ylähuoneessa viime kuun lopulla. Sen lopulinen voimaantulo on maan presidentti Nursultan Nazarbajevin allekirjoitusta vailla.
Laki rikkoisi Howaniecin mukaan Kazakstanin ja katolisen kirkon välillä vuonna 1998 solmittua sopimusta, jonka mukaan kirkolla on oikeus perustaa seurakuntia ja hallinnoida niihin liittyvää omaisuutta sekä harjoittaa sekä lähetys- että hyväntekeväisyystyötä yhteiskunnassa.
Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestö ETYJ on myös kiinnittänyt huomiota Kazakstanin uskontolainmuutokseen. ETYJ:in demokratttisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston johtaja Janez Lenarcic sanoo lausunnossaan uuden lain rajoittavan ”tarpeettomasti oikeutta uskontoon”. Lenarcic sanoo pettyneensä, että lakia on ajettu läpi ilman yhteiskunnallista keskustelua aiheesta. ETYJ:in arvostelulle antaa lisäpontta se, että Kazakstan itse toimi viime vuonna järjestön puheenjohtajamaana.
Kazakstanin 16-miljoonaisesta väestöstä 70% on uskonnoltaan muslimeja. Ortodoksien osuus on 20%. Lain voimaantulon katsotaan vahingoittavan kuitenkin erityisesti pieniä uskonnollisia vähemmistöjä.
Aiheesta kertoo uutistoimisto ENI.