Vain harvat seurakunnat käyttävät valtaa, joka niille Suomen Lähetysseuran jäsenenä kuuluisi. Kotimaa Pron tietojen perusteella Rovaniemellä kesäkuun kolmantenatoista päivänä järjestettävään kokoukseen ilmoittautui määräpäivään mennessä vain kolmisensataa edustajaa.
Suurimmillaan vuosikokouksessa voisi olla 1000–1500 edustajaa. Kaikilla alle 15 000 jäsenen seurakunnilla on oikeus lähettää vuosikokoukseen kaksi edustajaa. Alle 30 000 jäsenen seurakunnat saavat lähettää edustajia enintään kolme ja yli 30 000 jäsenen seurakunnat neljä. Suomessa on tänä vuonna 412 seurakuntaa.
Jäsenyhteisöjä on 24 ja niillä on oikeus lähettää kokoukseen kaksi edustajaa. Seuralla on lisäksi myös reilut parisataa äänioikeutettua yksilöjäsentä. Uusia yksilöjäseniä ei ole enää otettu vuoden 2011 jälkeen.
– Vaikka ilmoittautumisen aikaraja meni umpeen jo toukokuun puolessa välissä, mukaan mahtuu vielä, vakuuttaa Laura Pynnönen Lähetysseurasta. Nyt mukaan ilmoittautuvat eivät kuitenkaan ehdi enää saada kokousmateriaalia postissa.
Pynnösen mukaan yksilöjäsen voi toimia myös seurakunnan tai yhteisön edustajana. Silloin hän voi käyttää äänestyksissä kaksi ääntä: yhden seurakuntansa puolesta ja oman äänensä. Sama henkilö ei kuitenkaan voi edustaa sekä jäsenyhteisöä että seurakuntaa.
Pohjois-Suomen seurakuntien ääni voi korostua
Varsinaista koontia ilmoittautuneista ei ole vielä tehty, mutta Pynnösen mukaan määräaikaan mennessä edustajia oli ilmoittautunut vähemmän kuin viime vuosina. Ilmoittautuneissa painottuu Pohjois-Suomen edustus.
Asetelman tekee mielenkiintoiseksi keskustelu Lähetysseuran viime vuosien linjauksista. Seura ilmoitti lähettävänsä parisuhteensa rekisteröineen miesparin Kambodzhaan vuonna 2013. Juuri ennen saman vuoden lähetysjuhlia julkisuuteen tullut päätös synnytti paitsi kiivasta keskustelua Lähetysseuran tukijoissa myös vuosikokouksessa.
Vuosikokouksessa nähtiin poikkeuksellista dramatiikkaa. Yhdistyksen lakimies piti kokoukseen tehtyä aloitetta rekrytointipäätöksen perumisesta laittomana. Seurauksia ei tarvinnut kuitenkaan testata, koska aloite kaatui äänestyksessä.
Lähetysseuran päätös herätti eniten vastustusta juuri Pohjois-Suomen seurakunnissa. Esimerkiksi Utsjoen seurakunta lopetti yhteistyösopimuksena Lähetysseuran kanssa ja suuntasi tukensa muille lähetysjärjestöille.
Pohjoisen seurakunnilla on nyt lähes poikkeuksellinen tilaisuus saada äänensä kuuluviin Lähetysseuran korkeimmassa päättävässä elimessä. Esimerkiksi Utsjoki ei kuitenkaan lähetä yhtään edustajaa vuosikokoukseen. Kirkkoherra Arto Seppänen ei halunnut kommentoida asiaa Kotimaa Prolle.
Myös Oulaisten seurakunta ilmoitti, että se vaihtaa nimikkolähettisopimuksensa muille järjestöille. Se ei kuitenkaan ole purkanut voimassaolevia sopimuksiaan.
Kirkkoherra Matti Hirvilammi näkee kuitenkin vaikuttamisen yhdistyksessä tärkeänä.
– Lähetysseura on meille rakas järjestö. Haluamme vaikuttaa, kuten yhdistyksissä normaalisti vaikutetaan, Hirvilammi sanoi Kotimaa Prolle.
Hänen mukaansa seurakunta ei kuitenkaan anna vuosikokousedustajille erityisiä toimintaohjeita.
Lähetysseuran hallintojohtaja Tarja Larmasuo kertoo vaalitoimikunnan kiinnittäneen huomiota siihen, ettei Mikkelin hiippakunnasta ole esitetty määräaikaan mennessä ketään hallitukseen. Hiippakunnan edustaja on erovuorossa.
– Sääntöjemme mukaan toimikunnan tulee huolehtia, että hallituksessa on muun muassa riittävän tasapuolinen hiippakuntien edustus, Larmasuo sanoo.
Hän muistuttaa, että seurakunnilla on mahdollisuus asettaa ehdokkaita vielä vuosikokouksessa.
”Ei tarvetta lähettää ketään”
Monista seurakunnista edustajia lähtee vuosikokoukseen hyvin harvoin. Useimmiten päätökseen ei liity sen kummempaa draamaa.
Paattisten seurakunnan kirkkoherra Jukka Järvinen kertoo, ettei seurakunnasta tänä vuonna löytynyt lainkaan lähetysjuhlille menijöitä.
– Olen tarjonnut mahdollisuutta, mutta en voi ketään pakottaa, Järvinen naurahtaa.
Uudenkaupungin kirkkoherra Juhani Kaipiainen puolestaan kertoo, että innokkaita lähtijöitä on ollut lähinnä silloin, kun juhlat ovat olleet lähialueella. Hän ei näe mitään estettä kirjoittaa valtakirjaa halukkaille, jos heitä ilmestyy.
Kainuulaisen Suomussalmen seurakunnan kirkkoherra Risto Kormilainen katsoo, ettei kokouksessa ole tänä vuonna käsittelyssä asioita, jotka vaatisivat edustajien lähettämistä. Päätöksen olla lähettämättä ketään teki kirkkoneuvosto.
– Vuosikokous on seurakuntien näköalapaikka osallistua Lähetysseuran hallintoon, Tarja Larmasuo Lähetysseurasta muistuttaa.
Hänen mukaansa kokouksessa esitellään vuosien 2017-2022 strategia ja sääntömuutos museotoiminnan lopettamisesta. Hän korostaa myös lähetysjuhlien asemaa näköalapaikkana kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön.
– Vaalitoimikunnan jäsenyys on toinen tärkeä asia johtaa ja kehittää kokonaisvaltaista lähetystyötä. Antamalla vuosittain tukea olettaisin, että olisi hyvä kuulla myös sen käytöstä ja tavata myös luottamushenkilöitä sekä toimivaa johtoa, Larmasuo sanoo.
Ei ohjeita edustajille
Ainakaan virallisella tasolla Kotimaa Pron haastattelemat seurakunnat eivät juuri ohjeista edustajiaan isoissa linjauksissa. Paljon jää edustajan oman harkinnan varaan.
Monissa seurakunnissa lähtöinnokkuutta saattaa nostaa myös seurakunnan taloudellinen tuki matkalle. Esimerkiksi Soinin seurakunta kustantaa edustajilleen koko matkan kokouspäivän ruokailuineen ja yöpymisineen, kertoo kirkkoherra Esko Kallio.
Lähetysseuran päämaja sijaitsee Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueella, eikä siellä ole pelästytty pitkää matkaa Rovaniemelle. Tuomiorovasti Matti Poutiaisen mukaan seurakunnasta lähtee kokoukseen kolme edustajaa.
Edustajat on valinnut seurakuntaneuvosto lähetystyön tukiryhmän esityksen perusteella. Poutiaisen mukaan myöskään tuomiokirkkoseurakunnan edustajat eivät saa mitään erityistä evästystä äänestyskäyttäytymisestä.
– Tukiryhmässä toki pohditaan, asetetaanko esimerkiksi ehdokkaita hallitukseen, Poutiainen sanoo.
Lähetysseuran Tarja Larmasuo kannustaa seurakuntien kirkkoherroja käymään kokouksen asialistat etukäteen läpi ja pohtimaan seurakunnan kantoja.
Hän kertoo esimerkkinä, että viime vuonna Kuopion hiippakunnassa kaikki vuosikokousedustajat kävivät yhdessä läpi lähetystoimikunnan puheenjohtajan kanssa kokousasiat sekä yhdistyslain näkökulman kokoukseen.
Useissa seurakunnissa lähtijät ovat joko lähetysaktiiveja tai lähetyspiirien edustajia. Keskipohjalaisen Nivalan seurakunnan kirkkoherra Sanna Jukkolan mukaan edustajat valitsee lähetystyön johtokunta ja lähetyssihteeri. Käytäntö on tyypillinen monissa Kotimaa Pron haastattelemissa seurakunnissa.