Kirkon tulisi sekä keskittyä hengelliseen toimintaan että puhua perheen ja hyvinvoinnin puolesta. Sen sijaan karismaattinen toiminta ei ole niin merkityksellistä. Tiedot selviävät syksyllä 2015 tehdystä Gallup Ecclesiastica -kyselystä. Tulokset taustamuuttujineen on julkaistu Kirkon tutkimuskeskuksen verkkosivulla.
”Kirkon suuntaa ei ratkaista huutoäänestyksellä, mutta kirkon jäsenet valitsemiensa päättäjien kautta tulkitsevat kirkon oppia ajassa ja ratkaisevat, mihin kirkossa käytetään aikaa ja rahaa”, todetaan kyselyn tulosten esittelyn johdannossa.
Kyselyn mukaan 42 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan kirkon tulee entistä enemmän keskittyä hengellisiin tehtäviinsä. Avoimuutta karismaattisuudelle ja sen ilmiöille löytyi vain 16 prosentilta vastaajista. Selkeämpi pitäytyminen Raamattuun sai kannatusta 27 prosentilta.
Jos ihmisiltä kysytään, kirkon tulisi rohkeammin uudistaa oppiaan nykyisen tiedon valossa. Väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä oli peräti 67 prosenttia vastanneista. Kaikkein innokkaimpia uudistajia olivat 25–49-vuotiaat.
Suomalaiset toivovat kirkon käyttävän nykyistä voimakkaammin ääntä perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi Suomessa. Yli 70 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tällaiseen puheeseen osana kirkon vaikutusvallan käyttöä yhteiskunnassa. Sen sijaan kirkon näkyvä rooli koulujen arjessa jakaa vahvasti mielipiteitä: luterilaisen kirkon jäsenistä 54 prosenttia toivoo kirkon tukevan koulujen kasvatustyötä, uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien keskuudessa tukea toivoo vai 18 prosenttia.
Lisää päätäntävaltaa kirkon jäsenille halusi 42 prosenttia, kirkon taloudellista ja hallinnollista tehostamista toivoi 54 prosenttia. Kirkkojen välistä yhteistyötä toivoi lisää 54 prosenttia vastaajista.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Kysely: Suomalaiset kannattavat vankasti sairaala-, vankila- ja sotilaspappeutta
Kysely: Nuorille suomalaismiehille kuolema on kaiken loppu
Suomalaiset eivät miellä iltarukousta tai pyhäkoulua uskonnolliseksi kasvatukseksi
Ateisteille ja uskonnottomille kansallisylpeys on keskimääräistä tärkeämpää
Asenteet samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen muuttuneet nopeasti
Yli puolet suomalaista uskoo Jumalaan – kolmannes on arvoiltaan vahvasti luterilaisia