Valtaosa suomalaisista eli peräti 73 prosenttia tekee rahalahjoituksia tavalla tai toisella ja suhtautuu lahjoittamiseen erittäin myönteisesti. Kertalahjoitukset ovat edelleen suosituin tapa lahjoittaa rahaa, mutta säännöllisten lahjoittajien osuus on kasvanut selvästi vuodesta 2017. Rahaa keräävien tahojen luotettavuus on entistä tärkeämpi kriteeri lahjoituskohdetta valittaessa.
Tämä selviää Taloustutkimuksen joulukuussa 2021 toteuttamasta kyselystä, joka tehtiin Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n toimeksiannosta.
Kyselyyn vastasi verkkopaneelissa kaikkiaan 1 093 henkilöä ja tulokset voidaan yleistää 15–79-vuotiaisiin suomalaisiin. Tuloksia on verrattu vuonna 2017 toteutettuun vastaavaan kyselyyn.
Verkkosivut ja uutiskirjeet tärkeimpiä tiedonlähteitä
Kyselyn mukaan joka kolmas suomalainen tekee kertalahjoituksia. Säännöllisten lahjoittajien osuus on kasvanut selvästi. Vuonna 2021 joka neljäs suomalainen teki säännöllisiä rahalahjoituksia, kun vuonna 2017 säännöllisiä lahjoituksia teki joka viides. Myös usealle eri järjestölle lahjoittaminen on lisääntynyt vuoden 2017 seitsemästä prosentista nykyiseen 13 prosenttiin.
– Lahjoituksia pyytävien tahojen määrä on viime vuosina lisääntynyt. Myös rahankeräysten tuotot ovat kokonaisuudessaan kasvaneet, kertoo VaLan pääsihteeri Pia Tornikoski tiedotteessa.
Rahaa keräävien tahojen luotettavuus on edelleen tärkein tekijä, johon lahjoittajat kiinnittävät erityistä huomiota. Myös tiedonsaanti lahjoitusvarojen käytöstä koetaan tärkeäksi. Valtaosa lahjoittajista (85 prosenttia) kokee tietävänsä, mitä lahjoitusvaroilla on saatu aikaiseksi.
Lähes puolet lahjoittajista etsii nykyään tietoa rahaa keräävän tahon verkkosivuilta. Vuonna 2017 verkkosivuilta tietoa haki vain joka neljäs.
Myös sähköposti- ja uutiskirjeet sekä sosiaalisen median kanavat koetaan keskeisiksi tiedonsaantikanaviksi.
28 prosenttia ei lahjoita lainkaan rahaa keräyksiin – syyt taloudellinen tilanne ja luottamuspula
Suomalaisista 28 prosenttia ei lahjoita lainkaan tai tue keräyksiä. Määrä on pysynyt samalla tasolla vuoteen 2017 verrattuna. Keskeisimmät syyt ovat, että oma taloudellinen tilanne ei mahdollista lahjoittamista (47 prosenttia) ja että rahaa kerääviin tahoihin ei luoteta (47 prosenttia).
Epäluottamus rahaa kerääviin tahoihin on kasvanut selvästi. Vuonna 2021 epäluottamusta koki lähes puolet henkilöistä, jotka eivät tee lahjoituksia, kun vuonna 2017 vastaava luku oli vain 26 prosenttia.
Kyselyssä selvitettiin myös, mikä motivoisi vastaajia lahjoittamaan jatkossa. Kaksi kolmasosaa vastaajista kokee keskeisimmäksi tekijäksi, että rahaa keräävä taho on luotettava.
Lisäksi tulevaisuuden lahjoittamisen kannalta lähes puolet vastaajista pitää tärkeänä, että lahjoituksella tuetaan yleishyödyllisyyttä ja että lahjoituksella saatavista tuloksista saa riittävästi tietoa.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä