Valtaosa Kotimaa24:n tavoittamista papeista ilmoittaa uskovansa evankelis-luterilaisen kirkon kasteteologiaan sisältyvän ajatuksen perisynnistä. Enemmistö hyväksyy myös luterilaisessa kirkossa käytössä olevan kastekaavan eikä muokkaa sen pakollisia osia. Joukossa on kuitenkin pappeja, jotka ajattelevat ja toimivat toisin. Kotimaa24 tiedusteli asiaa juhannuksenalusviikolla sen jälkeen, kun Ruotsin kirkon kastekaavaehdotuksesta oli herännyt julkista keskustelua.
Papeista neljä ilmoitti suoraan, etteivät he allekirjoita Augsburgin tunnustuksen 9. uskonkohdassa ilmaistua kastekäsitystä, jonka mukaan kaste on pelastukselle välttämätön eikä kastamaton lapsi voi pelastua.
Muutama vastaaja kertoi hyväksyvänsä perisyntiopin mutta korosti, ettei usko kastamattoman lapsen jäävän pelastuksesta osattomaksi. Valtaosa kertoi allekirjoittavansa Augsburgin tunnustuksen kastekäsityksen.
Vastanneista papeista kaksi kertoi muokanneensa kastekaavan pakollisia osia. Toinen vastaajista oli menetellyt näin uransa alussa, mutta siirtynyt myöhemmin käyttämään virallista kaavaa.
”Aluksi koin, että perheestä saattaa tuntua pahalta kuulla juhlassaan puhuttavan siitä, että lapsi olisi ollut pahan valtapiirissä. Se, mikä sai minut käyttämään tätä hankalaa kohtaa muuttamatta, olivat keskustelut vanhempien kanssa kasteen merkityksestä ja keskustelut lapsikasteen vastustajien kanssa”, toinen vastaajista kirjoittaa.
Myös toinen kastekaavan pakollisia osia muokannut pappi perusteli toimintaansa kaavan sananmuotojen jyrkkyydellä.
”Olen pappisuran alkuvaiheesta asti kipuillut ristinmerkin yhteydessä sanottavista sanoista: vapauttakoon sinut pois synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Erityisesti ” antakoon hän sinulle voimaa joka päivä kuolla pois synnistä ja elää Kristukselle”- kohta on mielestäni rankka ja raskas. Tapanani on tässä yhteydessä sanoa jotenkin että” jumala katselee sinua rakkaudella, olet jumalan silmissä kaunis.” Papeista kolme kannatti kastekaavan muuttamista Ruotsin kirkon ehdotuksen mukaisesti siten, että tarjolle tulisi myös vaihtoehto, joka ei edellytä perisyntioppia. Kaavan kielen selkiyttämistä kannatti useampi henkilö. Vanda Svenska församlingin seurakuntapastori Anu Paavola pitää ongelmana sitä, että nykyiset vanhemmat ovat vieraantuneita kirkollisesta kielestä.
– Kaavan puhe perisynnistä ei tavoita heitä. Vastasynnyttänyt pelkää kätkytkuolemaa ja epäilee hiljaa ja kauhuissaan omaa kykyään pitää vauvaansa hengissä. Vastuu on joskus vuoren kokoinen. Tässä mielentilassa kaikki tavat mainita kuolema liittyvät äidin mielessä konkreettiseen kuolemiseen. Sana ikään kuin manaa esiin sen mahdollisuuden, että vauva voi myös kuolla, jos hoitamisessa ei onnistuta. Perisynnistä luopumisesta pitäisi siksi pystyä puhumaan jollakin toisella tavalla. Voisi sanoa, että siirrytään epävarmuudesta turvaan iankaikkisille käsivarsille, hämärästä valoon. Yhtäkaikki saman asian voisi tavoittaa kuolemaa mainitsematta, Paavola sanoo.
Pääosa kyselyyn vastanneista papeista halusi pitää kaavan ennallaan, allekirjoitti perisyntiopin eikä muokannut kastaessaan kaavan pakollisia osia.
Kotimaa24 tiedusteli 200:n papin perisynti- ja kastekäsitystä. Kyselyyn vastasi 42 pappia, joista oli naisia 22 ja miehiä 20. Kyselyn tulokset ovat korkeintaan suuntaa antavia, koska vastausprosentti jäi osin kyselyn ajankohdasta, juhannusalusviikosta johtuen alhaiseksi.