Kotimaa esittelee kuntavaalikevään sarjassaan suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa.
Mustiolainen Kerstin Ilander (rkp) luonnehtii yhteisten asioiden hoitamista kunnassa ja seurakunnassa kunniatehtäväksi ja voimavaraksi.
– Ajattelen, että on etuoikeus, kun saan olla mukana edistämässä yhteisöllisyyttä ja yrittää toimia ihmisten hyväksi. Eristäytyneisyys ja piittaamattomuus yhteisistä asioista ovat yksi suurimmista ongelmistamme nykyään. Kun toimii seurakunnassa tai kunnassa, voi lisätä lähiseudun ja oman itsen hyvinvointia, Ilander pohdiskelee.
Ilander on toiminut Karjaan kaupunginhallituksessa ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008. Kuntaliitoksen jälkeen hän on ollut Raaseporin kaupunginhallituksen jäsen.
RKP oli Ilanderille luonnollinen puoluevalinta kaksikielisyyden vuoksi. Ilanderin perheessä ja suvussa on ollut paljon puolueen kannattajia. Puolue on kuitenkin hänelle paljon muutakin kuin kaksikielisen identiteetin äänitorvi.
– En puhu RKP:n edustajana vain kaksikielisyydestä, vaan monikielisyydestä ja samalla monikulttuurisuudesta. Toivon, että Suomeen mahtuisi monia kieliä, kulttuureja ja monella eri tavalla ajattelevia ihmisiä. RKP:n rikkaus on Ilanderin mielestä se, että puolue ei aseta edustajiaan samaan muottiin.
– Puolueessamme saa ajatella itse, asioista ei tehdä ryhmäpäätöksiä.
”Kirkossa päätöksenteko on jopa helpompaa kuin kunnassa”
Ilander kotiutui Mustioon jo vuonna 1978. Hän toimi jonkin aikaa kirjanpitäjänä Helsingissä, mutta ajatus suvun pientilalla asumisesta alkoi kiinnostaa perheen perustamisen myötä. Historiaa harrastava Ilander löysi myös rakkaan sivutyön Mustion linnan oppaana.
Kirkko on ollut Ilanderille aina hyvin läheinen. Hän toimi Mustiossa seurakunnan päiväkerhonohjaajana jo 30 vuotta sitten. Ohjaajan tehtävien lisäksi hän on ollut muutoinkin aktiivinen seurakunnan jäsen. Ilander on muun muassa toiminut kirkkopyhän tekstinlukijana jumalanpalveluksissa ja pitänyt esitelmiä seurakunnan tilaisuuksissa.
Aktiivinen seurakuntalainen pyydettiin Karjaan ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntavaaliehdokkaaksi vuonna 2010. Ilander pääsi läpi, ja nyt hän on toista kautta luottamushenkilönä kirkkovaltuustossa ja seurakuntaneuvostossa.
– Koen, että päätöksenteko on joskus kirkollisessa vaikuttamisessa jopa helpompaa kuin kunnassa, sillä yhteinen arvopohja helpottaa sitä.
”Menneet sukupolvet ovat selvinneet vielä isommista vaikeuksista”
Kunta ja seurakunta tekevät Raaseporin alueella paljon yhteistyötä. Seurakunta järjestää esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa. Aivan viime viikkoina Ilander on huomannut seurakunnan diakonian merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnille.
– Kun Kelan toimeentulotuki on ruuhkautunut, on seurakunta tullut monille välttämättömäksi avuksi toimeentuloasioissa.
Ilander on tyytyväinen siihen, että kirkko on vielä varsin tiivis osa kaikkien suomalaisten arkea ja juhlaa. Hän pitää kirkon ja valtion suhteita tällä hetkellä toimivina eikä näe niissä muutostarvetta.
– Mielestäni kirkko ja valtio ovat hyvässä tasapainossa Suomessa juuri tällä tavalla. Ruotsissa asuvat tuttavani ovat kertoneet, että siellä valtion ja kirkon suhde on Suomea etäisempi. Silloin on vaarana, että kirkko ajautuu yhteiskunnassa marginaaliin.
Ilander kertoo pitävänsä myös siitä, että kirkko näkyy valtiollisesti vaikkapa eduskunnan avajaisjumalanpalveluksessa ja monissa isoissa kansallisissa juhlissa.
Kristillisessä perinteessä Ilander näkee historian jatkumona, joka on hänelle paikallishistorian harrastajana tärkeää. Ilander kirjoittaa parhaillaan Mustion kansakoulun historiikkia.
– Kun katselee taaksepäin niin huomaa, että vaikka meillä on tänä päivänä Suomessa suuria haasteita, ovat menneet sukupolvet selviytyneet vielä isommista vaikeuksista. Tämä on hyvä muistaa myös nyt kuntavaalien alla, Ilander pohtii.
KUKA?
• Kerstin Ilander, 73
• Kotipaikka: Mustio, Raasepori (Karjaa)
• Ammatti: kirjanpitäjä, maanviljelijä ja Mustion linnan opas. Eläkkeellä, mutta vetää edelleen sivutoimisesti opastuksia.
• Perhe: Mies ja kaksi aikuista tytärtä.
• Harrastukset: Paikallishistoria ja kirjoittaminen.
Kuva: Jukka Granström
Andreas Elfving: Lähellä kirkon tavoitteita
RKP:n kirkollisasioista vastaava poliittinen sihteeri Andreas Elfving toteaa, että puolueessa ollaan edelleen hyvin iloisia siitä, että se oli puolueista lähinnä kirkon hallitusohjelmatavoitteita Kotimaan viime eduskuntavaalien yhteydessä tekemässä kyselyssä.
– Se kertoo, että meillä on hyvät ja ongelmattomat suhteet seurakuntiin. Paljon jäseniämme toimii myös seurakunnan luottamuselimissä.
Elfvingin mukaan puolueella on hyvät suhteet piispa Björn Vikströmiin, ja häneen ollaan usein yhteydessä politiikkaa tehtäessä. RKP on ollut näkyvästi esillä myös kirkon Arvojen akatemiassa.
RKP:n puolueohjelmassa mainitaan erikseen myös kristilliset arvot. Ne heijastavat puolueen mukaan suomalaisen yhteiskunnan arvopohjaa, moraalia ja etiikkaa tasa-arvoisuutta tukien. Samalla puolue korostaa uskonnonvapautta ja muiden uskontokuntien mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan.
– En huomaa mitään erityisiä muutoksia puolueemme kirkkosuhteessa. Nykyisen pakolaistilanteen takia arvioimme, että kirkon merkitys yhteiskunnassa on entisestään korostunut.
Kirkolla on kuitenkin Elfvingin mielestä haaste pitää itsensä mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa niin, että sen kannanottoja kuunnellaan vielä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP
Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP perustettiin vuonna 1906 edustamaan suomen ruotsinkielistä vähemmistöä. Puolue korosti arvopohjassaan fennomaanisesta puolueesta poiketen liberaaleja arvoja, jotka näkyvät edelleen sen toiminnassa. RKP:n jäsenistö on keskittynyt ruotsinkielisille rannikkoalueille ja suuriin kaupunkeihin. Puolue on monissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä muihin puolueisiin verrattuna hajanainen ja sallii jäsenilleen suuren liikkumatilan, sillä sen kannattajakunta tulee monista erilaisista yhteiskunnallisista todellisuuksista.
Puolueen linjassa kielikysymys ja ruotsin kielen aseman säilyttäminen on edelleen tärkeä, mutta sen rinnalle on tullut myös yleinen monikulttuurinen painotus. Nykyisellään RKP on historiassaan poikkeuksellisesti oppositiopuolue. Kannatusprosentti on 4,8 (HS-gallup).
Lue myös:
Kuntavaalit SDP: Enemmän yhteistä kuin eroja
Kuntavaalit Kokoomus: Maailmanparantaja Lapualta
Kuntavaalit Keskusta: Kyläpäälliköstä kirkkovaikuttajaksi
Kuntavaalit Vihreät: Armollista vihreyttä
Kuntavaalit Vasemmistoliitto: Pienen ihmisen ääni kirkkoon