Kun esimies onnistui – alaiset kertovat

Johtajalla on suuri merkitys niin yksittäisen työntekijän työhyvinvoinnille kuin koko työyhteisöllekin. Kotimaa Pro haastatteli neljää seurakunnan työntekijää eri puolilta Suomea ja pyysi heitä kertomaan tilanteista, joissa heidän esimiehensä on toiminut esimerkillisesti.

Lastenohjaaja Anu Martikainen, Ähtäri

Meille tuli hiljattain uudet tietokoneet. Rupesin laittamaan konetta kuntoon työpisteelläni seurakuntakeskuksessa, mutta piuhat menivät jotenkin väärin. Huoneeni ovi oli auki käytävään ja kirkkoherra huomasi, että olin tuskissani koneen kanssa. Hän tuli huoneeseen, kysyi mikä on ongelmana ja alkoi auttaa.

Minulla on helposti lähestyttävä esimies, joka auttaa aina kun pystyy. Hän kyselee joka päivä kuulumisia ja huomaa työntekijöitten pulmat.

Ilmapiiri työyhteisössä on levollinen ja turvallinen, kun esimies on saatavilla. Hän toimii kuitenkin selkeästi omasta asemasta käsin, ei ole liian kaveri.

Vahtimestari Jouko Martikainen, Kolin kyläkirkko, Lieksa

Käytännössä esimieheni on talouspäällikkö. Hän hoitaa asioita leppoisaan tapaan, jättää minulle päätäntävaltaa. Kun hän pyysi minua ostamaan hiekoitusmursketta, sain itse päättää mistä sen hommaan.

Minulla on työssäni tekemisen vapautta. Armeijassa komentoteltan siivoaminen käskytettiin äärimmäisen yksityiskohtaisesti. Jos henkilöllä on itsellään yhtään älyä, hän keksii itsekin hyviä ratkaisuja. Liian yksityiskohtainen neuvominen ja päsmäröinti ei ole hyvä.

Kun päätäntävaltaa pudotetaan alemmille portaille, siitä saa innostusta. Se lisää itsearvostusta, kun on mahdollisuus ratkoa asioita, eikä ole vain toisten käden jatkeena, orjallisesti toteuttamassa tehtäviä. Meidän seurakunnassa on kunnioittava asenne, positiivisuutta eikä kyykyttämisen halua. Se on mukavaa.

Nuoriso- ja diakoniatyöntekijä Tanja Jylhävuori, Paattinen, Turku

Esimieheni luottaa minuun. Päätämme suuret linjat yhdessä, mutta hän antaa minun päättää työhöni liittyvistä yksityiskohdista itse. Toivoisin, että tilaisuuksissa kävisi enemmän ihmisiä ja kirkkoherra kyselee usein, minkä verran väkeä on ollut mukana. Käytännön kysymyksistä juttelen yleensä nuorisopastorin kanssa.

Meillä on työyhteisössä tosi hyvä ilmapiiri, jossa saan olla oma itseni. Olemme läheisiä toisillemme, mutta jokainen kuitenkin vastaa omasta työalastaan itsenäisesti.

Hyväksymme toisemme ja kunnioitamme toistemme työtä, mutta meillä on myös kehittymisen halua.

Kappalainen Antti Niemi, Pieksämäki

Se on aina positiivinen kokemus, kun minuun ja osaamiseeni luotetaan. Liika puuttuminen on negatiivista. Selän takana seisominen ei ole mukavaa.

Työpaikan kahvihuoneessa nauraminen kertoo, että meillä on hyvä olla. Esimiehet ovat mukana nauramassa, aina kun ovat paikalla.

Esimiehen ja työyhteisön palaute ei ole minulle kovin tärkeää. Elän siitä palautteesta, jonka saan sieltä missä kulloinkin teen työtä. Olen sellainen persoona, etten kaipaa selkään taputtajia.

Olen joutunut välillä myös esimiesasemaan. Se on opettanut minua ymmärtämään esimiestä.

Kun meille tuli suuria muutoksia, seurakuntaliitoksia ja palkkausuudistuksia, esimiehelle kasautui paljon työtä. Sitä katsellessani sain uusia ajatuksia johtajan asemasta. Vaatimukset ovat usein kohtuuttomia.

Me alaiset tarvitsemme myös alaistaitoja. Tämä on sellaista sissien hommaa, jossa kaikki vaativat, että saavat tehdä asiat just niin kuin itse haluavat, myös minä.

Kuva: ScanStockPhoto

Edellinen artikkeliJohan Tyrbergistä uusi Lundin piispa
Seuraava artikkeliRaamattuopisto juhlistaa 75-vuotisjuhlia some-näyttelyllä