Espoon kristillisen koulun taustajoukot, eli kannatusyhdistys ja vanhemmat ovat mielissään. Noin 18 vuotta sitten perustettu 210 oppilaan koulu on saamassa uudet tilat. Samaan rakennukseen pitäisi syksyllä 2019 tulla tilat sekä Espoon kristillisen koululle että kaupungin koululuokille.
Hanke toteutettaisiin koulun yksityisenä investointina, jota kaupunki tukee lainatakauksella ja kasvavalla toiminta-avustuksella oppilaspaikkojen ja tilojen mukaan.
– Meitä ilahduttaa erityisesti kaupungin myötämielisyys hankkeelle, sanoo Espoon kristillisen koulun rehtori Liisa Norvanto.
Osa eurooppalaista ilmiötä
Espoon kristillinen koulu ei ole ainoa maamme kristillinen koulu, jonka toiminta on myötätuulessa.
– Kristillisten koulujen asema on vuosien varrella vakiintunut, niiden rahoitus järjestyksessä ja suhteet kotikuntiin hyvät, sanoo Kristillisten koulujen ja päiväkotien liiton puheenjohtaja Jukka Sipilä. Hän on myös Järvenpäässä toimivan Keski-Uudenmaan kristillisen koulun rehtori.
Sipilän mukaan käytännössä kaikkien kristillisten koulujen oppilasmäärät ovat hienoisessa kasvussa, voimakkainta kasvu on Oulussa ja Lahdessa. Uusimmat koulut sijaitsevat Kajaanissa ja Lappeenrannassa.
Kristillisten koulujen myötätuuli ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan niillä menee hyvin Euroopassa laajemminkin, etenkin Saksassa ja Hollannissa. Suomessa on 16 kristillistä koulua, joista 13:ssa voi suorittaa peruskoulun loppuun. Lukion voi suorittaa kahdessa koulussa.
Pääosin kristillisten koulujen taustalla on kannatusyhdistyksiä ja aktiivisia vanhempia. Lisäksi on muutamia vapaiden seurakuntien yhteisiä kouluja.
Yksityiskoulu ei enää mörkö
Kiinnostus kristillisiin kouluihin on kasvanut erityisesti perheissä, joissa joko molemmat vanhemmat tai toinen on ulkomaalaistaustainen.
– Monet heistä tulevat maista, joissa yksityiskoulu on luonnollinen vaihtoehto. Moni myös hakee lapsilleen turvallista ja vahvasti kristillisiin arvoihin nojaavaa koulua, sanoo Jukka Sipilä.
Myös ulkomaankomennuksilta palaavat suomalaiset ovat hänen mukaansa olleet kiinnostuneita mahdollisuudesta saada lapsensa kristilliseen kouluun.
Sipilä sanoo, että he eivät tilastoi lapsia sen mukaan, mistä kirkkokunnasta tai seurakunnasta he tulevat. Hän kuitenkin arvioi, että puolet oppilaista on luterilaisia, loput pääosin vapaista seurakunnista, mutta joukossa on myös muutamia katolilaisia ja ortodokseja.
Adventtikirkko uranuurtajana
Suomen vanhin kristillinen koulu on Adventtikirkon Kaarinassa ylläpitämä Suomen kristillinen yhteiskoulu. Se aloitti jo 1930-luvulla nimellä Toivonlinna. Ylioppilaita sieltä saattoi valmistua vuodesta 1963 lähtien.
Kristillisten koulujen varsinainen maihinnousu Suomessa koettiin 1990-luvulla. Ensimmäisenä tuolloin perustettiin Helsingin kristillinen koulu.
Aluksi kristillisten koulujen yhteydessä julkisuudessa puhuttiin luomisopista ja evoluutiosta. Koulut suorastaan profiloituivat tähän vastakkainasetteluun.
– Enää se ei ole mitenkään keskeisesti esillä. Evoluutiota käsitellään asiallisesti niin kuin kuuluukin. Kun oppilailta tulee kysymyksiä luomisesta, niihin yritetään vastata kristilliseen maailmankuvaan perustuen. Katsomusten jännite tunnustetaan.
Sipilän mukaan kristillisessä kasvatuksessa tärkeätä on ajatus, että jokainen ihminen on Jumalan luomana ainutlaatuinen ja arvokas.
– Myös katsomustietoisuus on meille keskeistä jo opetusluvan ehtojenkin perusteella.
Kreationismi ei enää määritä kaikkea
Kristilliset koulut noudattavat valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Liisa Norvannon mukaan kristillisten koulujen opetuksen lähtökohtana on kokonaisvaltainen ihmiskuva.
– Fyysisen ja psyykkisen lisäksi ihmisessä on myös hengellinen ulottuvuus. Tiedostamme ja pidämme esillä suhteiden merkitystä: suhdetta omaan itseen ja toisiin, mutta myös Jumalaan.
Norvanto sanoo, että koulu kasvattaa ja opettaa kaikella rakkaudella, mutta ei pyri muokkaamaan oppilaiden hengellisiä valintoja, vaan se jää seurakuntien tehtäväksi.
Hengellinen ja kristillinen ulottuvuus ovat arvoja, minkä vuoksi monet vanhemmat haluavat lapsensa kristilliseen kouluun.
– Osa vanhemmista kokee myös, että kouluista on riisuttu kristilliset tavat ja että uskonnon opetusta on vähennetty, sanoo Jukka Sipilä.
Useimmissa Suomen kristillisissä kouluissa on yli 100 oppilasta, muutamissa yli 200. Kaikkiaan oppilaita on noin 1 800.
Kuva: Jukka Granström. Fanni ja Verna maalavat opettaja Hanna Niemelän johdolla pääsiäismunia Espoon kristillisen koulun 6. luokassa.
Ilmoita asiavirheestä