Kristillisiä tarot-kortteja, christfulness-meditaatiota ja kristillistä joogaa. Helsingin hiippakunta kouluttaa marraskuussa työntekijöitään kohtaamaan uushenkisiä etsijöitä.
Moniuskontoisessa ympäristössä kristinuskolla on kaksi sudenkuoppaa. Toisessa kuopassa eri tavalla uskovia katsotaan omasta ghetosta ja ylhäältäpäin. Toisessa kuopassa sulaudutaan ympäröivään kulttuuriin niin, ettei seurakunnilla ole enää mitään uutta ja raikasta tarjolla, toteaa kirjailija ja uushenkisyyteen perehtynyt kouluttaja Pekka Yrjänä Hiltunen.
Hiltunen auttaa tunnistamaan sudenkuopat ja innostaa kirkon työntekijöitä ulos ghetoista kohtaamaan uushenkisiä. Aiheen äärellä ollaan Helsingin hiippakunnan hengellisen ohjauksen koulutuspäivässä Alppilan kirkolla 10. marraskuuta.
Muut kouluttajat ovat joogaan perehtynyt Samuli Raunio ja sairaalapastori Heli Harjunpää, jotka avaavat kristillisen joogan maailmaa, sekä piispainkokouksen teologinen sihteeri Jyri Komulainen.
Kristus etsi ystävyyttä
Kristus tuli maailmaan, joka uskoi eri tavalla kuin hän, Hiltunen muistuttaa. Kristus pyrki vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa ystävyyden kautta. Muuta mahdollisuutta ei Hiltusen mukaan ole.
‒ Kristuksen esimerkkiä seuraten on aina uudelleen keksittävä, miten lähimmäistä rakastetaan ja palvellaan. Kysymys ei ole ennen kaikkea siitä, kuka on oikeassa, vaan siitä, miten eletään oikein.
Hiltunen kertoo tanskalaisesta luterilaisesta papista Ole Skjerbæk Madsenista, joka on kymmenien vuosien ajan osallistunut uuden henkisyyden messuille ja opettaa Christfulness-meditaatiota. Hän on perustanut uushenkisten etsijöiden tavoittamista varten järjestön nimeltä Mesterens Lys, mestarin valo.
Messuilla itämaisia uskontoja edustavien kojujen välissä tämä pitkäpartainen pastori tarjoaa esirukouspalvelua, tulkitsee kristillisiä tarot-kortteja ja opettaa Kristuksen läsnäoloon etsiytyvää meditaatiota.
Mitä ihmettä ovat kristilliset tarot-kortit?
‒ Ne perustuvat hepreankielisiin aakkosiin ja niiden kuvia tulkitaan Raamatun sanomasta käsin, Hiltunen kertoo.
Monikatsomuksellisuudessa Kristus on yksi vaihtoehto monien joukossa
Kristuksen kuvaaminen yhtenä vaihtoehtona monien joukossa ei ole kaikkien mieleen: se voi johtaa ihmisiä harhaan, kun Kristus kuitenkin puhui itsestään ainoana tienä Isä Jumalan luokse.
Hiltunen muistuttaa, että yhteiskunnallisesti ja sosiologisesti kristinusko on yksi katsomusryhmä monien joukossa. Kulttuurikristitylle kristinusko on aikaan ja historiaan kuuluva elämänpiiri ilman totuusvaatimusta.
‒ Mutta kristinuskoon totuusyhteisönä sitoutuneelle ja Kristukseen rakastuneelle kristinusko on elämän perusta.
Hiltunen on seurannut suomalaisen uskonnollisen ilmapiirin nopeaa muutosta jo kymmeniä vuosia. Hän on toiminut pitkään muun muassa Kirkkohallituksen uskontokasvatussihteerinä.
‒ Länsimaisessa kulttuurissa on pitkä, kristinuskoa vanhempi esoteerinen perinne, joka putkahtaa esiin aina uusin muodoin. Niistä ja perinteisistä uskonnoista vaikutteita saaneet itsensä kehittämisen tekniikat, tietoisuustaidot, terapeuttiset käytänteet ja liikuntamuodot ovat aikamme kansankulttuuria.
Hiltunen muistuttaa, että enää ei voida puhua ”heistä”, vaan eri katsomuksen kannattajat ovat ”meitä”. Siksi arjen dialogitaitoja on opeteltava yhä uudestaan.
‒ Monikatsomuksellisuus pakottaa tutkimaan omaa uskonnollisuuttaan ja kysymään, mitä sellaista toisella on, mitä minulta puuttuu, ja mitä Kristuksen ainutlaatuisuus tässä tarkoittaa.
Rakkauden teologiaa ja yhteyden etsintää
Kirkossa elää rinnakkain monta teologiaa ja monta käsitystä kristinuskon suhteesta muihin uskontoihin. Hiltunen painottaa, että hän edustaa yhtä näkökulmaa monesta.
‒ Ei ole yhtä tapaa elää toisinuskovien kanssa.
Hiltusen mielestä kirkon sisäinen dialogi on usein paljon vaikeampaa kuin dialogi toisin uskovien kanssa.
‒ Rakkauden teologian haaste on ilmeinen kummassakin dialogissa. On osattava käydä sisälle, mutta on myös osattava käydä ulos toisten luo. Jeesus sanoi olevansa ovi, jonka kautta sisälle menevä pelastuu. Mutta se joka käy sisälle, käy Jeesuksen mukaan myös ulos, Hiltunen siteeraa Johanneksen evankeliumia.
Toisinuskovan kohtaaminen paljastaa Hiltusen mukaan joskus kipeästikin, kuinka hatara oma usko on ja kuinka mielellään ihminen tarrautuu tuttuun ja turvalliseen.
‒ Tarvitsen toki riittävän selkeän opillisen kehikon ja turvapaikan pysyäkseni jotenkin ehjänä. Mutta omaa kehikkoa on usein tarpeetonta tarjota sellaisenaan toiselle. Kristittynä lähden siitä, että minä ja muut tarvitsemme yhteyttä Luojaamme ja Lunastajaamme. On etsittävä yhteyttä. Sitä Herrammekin teki – identiteettinsä säilyttäen.
Rohkeutta ja tietoa – Tervetuloa koulutuspäivään!
Helsingin hiippakunnan hiippakuntasihteeri Jaana Räntilä toivoo, että kristityt saisivat rohkeutta ryhtyä avoimeen ja aitoon vuoropuheluun etsijöiden kanssa. Tähän tarvitaan kuuntelemisen taitoa ja tietoa henkisen etsinnän monimuotoisuudesta.
Räntilä toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi hiippakuntansa koulutuspäivään. Ilmoittautua voi 16.10 saakka kirkon koulutuskalenterin kautta.
‒ Toivon, että seurakuntien työntekijät ymmärtäisivät hengellisen etsinnän monimuotoisuutta, kokemuksellisuuden ja kokonaisvaltaisuuden tarvetta sekä kaipuutta kuulua yhteisöön. Käytännössä tämä tarkoittaa seurakunnan toiminnan uudelleen ajattelua etsijän näkökulmasta, Räntilä toteaa.
Niille, joita aihe kiinnostaa yhtä lauantaipäivää enemmän, Räntilällä on hyviä uutisia. Helsingin hiippakunta järjestää ensi vuonna hengellisen ohjauksen koulutuksen, joka valmentaa matkakumppaneita hengellisille etsijöille.
‒ Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä, Räntilä kannustaa.
Kuva: Areopagos/Meret Riis Jensen. Luterilainen pastori Ole Skjerbæk Madsen tapasi uskonnoista kiinnostuneita Mystikon universumi -messuilla Kööpenhaminassa vuonna 2015. Pastori tarjosi muun muassa kristillistä esirukousta, joka kelpasi sadoille messuvieraille.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.