Espoonlahden seurakunnan kirkko on katoamassa kokonaan hupun alle. Massiivisten vaurioiden runtelema vuonna 1980 valmistunut kirkko on joutunut täydelliseen remonttiin, joka ulottuu perustuksista vesikattoon.
Ei siinä sinänsä mitään, vastaavia rakennuskohteita Suomi on nykyisin tulvillaan. Uutta ja uutisarvoista on ratkaisu, jolla yli yhdeksän miljoonan euron arvoinen korjausrakentaminen toteutetaan.
Espoonlahdessa sovelletaan ensimmäistä kertaa näin merkittävässä talonrakennuskohteessa uutta allianssimallia, jossa rakennuskohteen kaikki osapuolet pyritään sitouttamaan alusta asti yhteisiin tavoitteisiin ja istuttamaan samaan veneeseen. Ammattikielellä toteutus kulkee nimellä yhteistoiminnallinen projektinjohtototeutus.
Espoonlahden kirkon peruskorjauksessa seurakuntayhtymän etuja valvovana rakennuttajakonsulttina toimii Saraco Oy. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Sarakorpi kuvaa uutta ajattelua pyöreän pöydän malliksi.
– Kun perinteisesti tilaaja ja urakoitsija istuvat vastakkain pöydän eri puolilla kiistelemässä toteutuksista, kootaan allianssimallissa tilaaja, rakennuttajakonsultti, suunnitteluryhmä ja pääurakoitsija heti alusta asti pyöreän pöydän ääreen sopimaan työn toteuttamisesta ja siihen sitoutumisesta.
Bonusta ja sanktioita
Kysymys ei kuitenkaan ole vain hyväntahtoisesta pyrkimyksestä yhteiseen hyvään. Kuten rakentamisessa yleensäkin, konsulttina on myös raha. Tilaaja eli Espoon seurakuntayhtymä on määritellyt hankkeelle tavoitehinnan mukaisen budjetin ja siinä pysymiseen kannustetaan niin porkkanoilla kuin kepilläkin: tarjotaan sekä bonusta että sanktioita.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos budjetissa pysytään tai se alitetaan, ylimääräistä hyvää tulee kaikille osapuolille. Jos taas budjetti ylittyy joltain osalta, ovat kaikki osapuolet sitoutuneet kantamaan siitä yhteisen vastuun ja etsimään säästöjä muualta. Lisäkiihotteeksi budjettiin on varattu ylimääräinen bonus, jonka jakamisesta tai jakamatta jättämisen pelisäännöistä on sovittu osapuolten kesken etukäteen.
Perustana pitkä ja huolellinen suunnittelu
Olennaista on se, että urakkatarjouksia ei pyydetä tai töitä lähdetä toteuttamaan suin päin. Espoonlahden tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että joulukuussa 2013 valmistui peruskorjauksen hankesuunnitelma, jonka pohjalta kirkkovaltuusto toukokuussa 2014 hyväksyi peruskorjauksen toteutettavaksi ja valtuutti kiinteistöpalvelut aloittamaan suunnittelun.
– Heti alusta asti oli selvää, että tässä on kyseessä poikkeuksellisen vaativa hanke, jonka kustannukset yleensä elävät työn edetessä. Siksi aloimme selvittää mallia, jolla voisimme mahdollisimman hyvin varautua yllätyksiin ja pitää kustannukset hallinnassa, sanoo Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Jorma Jussilainen.
Selvittelyssä päädyttiin uutta ajattelua edustavaan yhteistoiminnalliseen projektijohtototeutukseen, jossa koko hanke toteutetaan peräkkäisinä kehitys- ja toteutusvaiheina yhdessä sovitun tavoitehinnan pohjalta.
– Perusteena tavoitehintamallin käyttämiselle on, että tilaaja maksaa hankkeesta toteutuneiden kustannusten pohjalta. Tällä minimoidaan kustannusriskejä ja toteutus voi joustaa hallitusti, vaikka työn kuluessa kohteesta löytyisi yllätyksiä. Tilaajalla on käynnistyspäätöstä tehdessään tieto toteutuskustannuksista suhteellisen hyvällä tarkkuudella kohteen vaativuudesta huolimatta, Jussilainen sanoo.
Kustannusylitysten todennäköisyys tavanomaista pienempi
Hanke on jaettu kaksiportaiseen kehitys- ja toteutusvaiheeseen. Kehitysvaiheessa tarjouskilpailun perusteella valitut hankkeen sopimusosapuolet innovoivat yhdessä hankesuunnitelmaa ja laativat rakennuslupatasoiset suunnitelmat siten, että hanke toteuttaa tilaajan tavoitteet ja tavoitekustannukset.
Kehitysvaiheen päätyttyä sopimusosapuolet hyväksyvät hankkeen luonnossuunnitelman, tavoitekustannuksen ja tavoitteet mittareineen kannustinjärjestelmän pohjaksi. Tähän myös sitoudutaan eikä esimerkiksi kustannusten olennaiselle nousulle ole mitään takaporttia.
– Malli johtaa läpi hankkeen toteutuvaan aktiiviseen kustannusten ohjaamiseen, jolloin todennäköisyys kustannusylityksiin jää tavanomaista selvästi pienemmäksi, Jussilainen sanoo.
Juha Sarakorpi puolestaan korostaa sitä, että olennaista kehitysvaiheen onnistumisessa on eri osapuolten mahdollisimman laaja osallistuminen suunnitteluun.
– Näin pystytään eri osapuolten osaaminen ja ammattitaito hyödyntämään jo suunnitteluvaiheessa ja välttämään pahimmat yllätykset toteutusvaiheessa. Ennakointi koskee myös talon käyttäjiä ja heidän asiantuntemustaan.
Allianssimalli harvinaista talonrakennuksessa
Talonrakentamisessa allianssimallin käyttö on vielä harvinaista. Sitä on aikaisemmin sovellettu lähinnä suurissa infrahankkeissa, esimerkkeinä Sarakorpi mainitsee Liikenneviraston ratahankkeet ja Tampereen Rantaväylän. Niissä tilanne on selkeämpi ja osapuolia vähemmän, koska rataa käyttävät junat ja teitä autot ja viranomaisten lisäksi muita käyttäjiä ei ole hankeen toteutuksessa mukana.
Rakennushankkeissa käyttäjät ovat aina ainutkertaisia ja tarpeet moninaiset ja yksilölliset, Sarakorpi muistuttaa. Siksi Espoonlahden kirkon peruskorjauksen kehitysvaiheessa ovat olleet mukana esimerkiksi niin kirkkoherra, ylivahtimestari, keittiöstä vastaava emäntä, kanttori, turvallisuusasiantuntijat kuin diakoniatyöntekijätkin.
Johtoryhmä koordinoi
Hankesuunnitelman jälkeen alkanut kehitysvaihe on kestänyt kaikkiaan 15 kuukautta. Toukokuussa siirryttiin toteutusvaiheeseen, jossa varsinaisten purku- ja rakennustöiden arvioidaan kestävän 13 kuukautta. Peruskorjaus olisi aikataulun mukaan luovutusvalmiina kesäkuussa 2017.
Allianssimenettely ei Sarakorven mukaan sinänsä nopeuta rakennusaikataulua, mutta sen suurin merkitys on siinä, että hyvällä suunnittelulla, eri osapuolten mukanaololla ja yhteisellä sitoutumisella pyritään varmistamaan aikataulun ja kustannusten pysyminen suunnitellussa.
Käytännössä työtä koordinoi kaikkien neljän osapuolen muodostama johtoryhmä, jonka alaisuudessa toimii eri kohteiden projektiryhmiä, joissa myös on aina mukana kaikkien osapuolten edustus.
Hankkeen projektinjohdosta vastaa Saraco D&M Oy, suunnittelusta Wise Group Finland Oy ja toteutuksesta Consti Korjausurakointi Oy. Neljäntenä osapuolena on luonnollisesti tilaaja eli Espoon seurakuntayhtymä.
Kirkko on kastunut alhaalta ja ylhäältä
Mitä sitten Espoonlahdessa oikein tehdään? Voisi sanoa, että seiniä lukuun ottamatta uusitaan kirkkosalin osalta lähes koko rakennus.
Perusongelmia oli kaksi: kirkkosalin katto oli vaarassa romahtaa ja rakenteisiin päässyt kosteus huononsi sisäilmaa. Käyttökieltoon kirkkosali määrättiin jo toukokuussa 2015 katon rakennevaurioiden takia. Eli kuten kirkkoherra Jouni Turtiainen määrittelee: kirkko on kastunut niin alhaalta kuin ylhäältä.
Espoonlahden kirkko on maineikkaiden arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema – asialla olivat siis samat arkkitehdit, joiden käsialaa on Helsingin Temppeliaukion kirkko. Espoonlahti ei ole varsinaisesti suojelukohde, mutta se on kaupunkikuvallisesti merkittävä veistoksellinen maamerkki ja rinnastettavissa suojelukohteisiin, kuten Espoon kaupunginmuseo määrittelee.
Tämä asettaa myös omat vaatimuksensa peruskorjaukselle. Esimerkiksi katon muotoa ei voi muuttaa, vaikka kosteusongelmien yksi syy on ollut katon portaittaisiin tasanteisiin kertyvä lumi ja vesi. Arkkitehtuurisia ongelmia suurempia olivat kuitenkin myöhemmin paljastuneet rakennustekniset puutteet kirkon rakennusvaiheessa.
Kirkkoherra joutui astmalääkitykselle ja katto uhkasi romahtaa
Ajan henki oli 1970 luvulla, että valmista piti saada nopeasti ja välillä laadusta tinkimälläkin. Espoonlahdessa tilannetta kärjisti se, että urakoitsijaksi valittu rakennusliike meni juuri sopivasti konkurssiin, kun rakennustyöt olivat vasta alkuvaiheessa.
Käytännössä se tarkoitti sitä, että työmaa seisoi lähes vuoden ja työmaalle tuodut rakennustarvikkeet lojuivat yli talven osittain suojaamattomina, perustuksista jäivät purkamatta puiset valumuotit ja hulevedet jäivät kostuttamaan perustuksia, kun salaojat oli tehty liian mataliksi.
Eikä siinä sitten muita katastrofin aineksia tarvittukaan, kun alhaalla kapillaari-ilmiö imi alapohjasta kosteutta ylös rakenteisiin ja ylhäällä katon saumoista tihkunut vesi kostutti kattopalkit niin, että ne alkoivat halkeilla.
Ensin alkoivat oireilla työntekijät ja sitten oli kirkkosalin katto romahtamassa niskaan. Kattopalkit tuettiin ja kirkkoherra joutui astmalääkitykselle, kun ääni alkoi mennä.
– Huonoa se on papin hoitaa töitään, jos ääntä ei tule, Turtiainen kuvaa. Ja muistuttaa, että hän ei suinkaan ollut ainoa kosteusongelmista kärsinyt työntekijä.
Aina ei siis auta, vaikka kuinka raamatullisesti rakennetaan kalliolle. Ei edes kirkossa.
Kaikki menee uusiksi
Peruskorjauksen mittasuhteita kuvaa hyvin se, että kirkon vesikatto ja sen tukirakenteet joudutaan kokonaan purkamaan ja uusimaan. Perustuksissa tehdään vähintään yhtä mittavia töitä: salaojille joudutaan räjäyttämään ja louhimaan kirkon ympäriltä kalliota, mikä ei ole ihan yksinkertaista tiiviissä kaupunkiympäristössä ja perustusten vieressä.
Peruskorjaus on ajoitettu niin, että katon purkaminen ja uudelleen rakentaminen voidaan toteuttaa kesällä, jolloin olosuhteet ovat suotuisimmat. Ennen katon purkamista koko kirkko huputetaan ja kirkkosalissa suojataan erikseen niin urut kuin alttarireliefi.
Aikataulun mukaisesti peruskorjaus on luovutusvalmis kesäkuussa 2017. Kirkkoherra Turtiaisen mukaan täysipainoinen toiminta uusituissa tiloissa voi alkaa syksyllä 2017.
Siis jos yhteistoiminnallinen projektijohtourakka sujuu, kuten on suunniteltu. Mutta miksi ei sujuisi, kun istutaan pyöreän pöydän ympärillä.
Kuvat: Hannu Kuosmanen. Kuvia voi selata valkoisista nuolista:
1. Peruskorjaus työllistää myös monia seurakuntayhtymän työntekijöitä. Yhtymän puolesta rakennuspäällikkönä toimii Benita Sane (vas), Antero Stenman on LVI valvoja, laatukoordinaattorina toimii Taito Pajari, kirkkoherra Jouni Turtiainen on oppinut paljon rakennustekniikasta ja johtoryhmän vetäjänä toimii Saraco Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarakorpi.
2. Taideseppä Kauko Moision valmistama krusifiksi ja sen taustalla oleva alttarireliefi on suojattu levyttämällä remontin ajaksi, koska niitä ei voitu irrottaa seinältä.
3. Saarnatuolin sivuun rakennetaan pieni avoin kappelitila, jota voidaan käyttää jumalanpalvelusten aikana myös lasten leikkipaikkana. Muutenkin koko kirkkosali saa uuden valoisamman ilmeen.
4. Espoonlahden kirkko on arkkitehtuurisesti vaativa korjauskohde. Erityisen ongelmallinen on monimuotoinen kattorakenne ja sen tasanteet. Korjauksessa katon kaikki rakenteet ja vesikaton kuparilevyt uusitaan kokonaan.
5. Ennen kuin kirkon katto avataan, suojataan urut tukevammalla muoviteltalla. Etualalla näkyy halkeillut puinen kattopalkki, joka on katkaistu ja tuettu ennen purkamista väliaikaisesti teräspalkilla.
6. Kieltomerkit päästään poistamaan kirkon ympäriltä aikataulun mukaan vuoden kuluttua kesäkuussa. Espoonlahden kaupunkikuvallisena maamerkkinä toimiva kirkko on täysimittaisesti käytössä syyskuussa 2017.
7. Ei mikään turha kyltti. Kirkkosali jouduttiin sulkemaan romahdusvaaran takia jo vuosi sitten.
8. Kirkkoa ympäröivä salaojitus uusitaan kokonaan. Aivan perustusten vieressä tapahtuva kallion louhinta ja räjäytys ovat korjaustyön vaativimpia kohteita. Paukut pitää olla tosi pieniä.
Espoonlahden kirkon miljööseen (ennen remonttia) pääsee tutustumaan täällä.
Ilmoita asiavirheestä