Kolumni: Rotuoppia ja piparkakkuja – Kristitty ei voi olla rasisti

Lapuan piispa Matti Salomäki kuvattuna kirkolliskokouksessa Turuss. Kuva: Jukka Granström.

Joulumieli rakentuu tuoksuista ja tunnelmista. Piparkakut, joululaatikot ja kinkku tuovat omat herkulliset arominsa joulun valmisteluun. Piparkakkujen paisto on lapsille mieluista ja samalla tarkkaa puuhaa, ohut taikina paistuu helposti liian tummaksi.

Tummaihoiset saavat Suomessa yhä edelleen valitettavan usein kommentteja ihonväristään. Etiopialaisilla on ihonväriin liittyen toisenlainen näkökulma kertomuksen muodossa: Kun Jumala valmisti ihmisiä, ensimmäinen annos paistui liian tummaksi ja hän asetti heidät etelään. Toinen annos jäi liian vaaleaksi ja ne hän asetti pohjoiseen. Kolmas annos onnistui täydellisesti. Ne hän asetti Etiopiaan.

Tutkijat kertovat, että kahdeksan tuhatta vuotta sitten näilläkin pohjoisilla seuduilla asui hipiältään paljon tummempi kansa. Vasta Lähi-idästä tulleen vaaleamman sävyn sekoittuminen vaalensi myös täkäläisen kansan ihoa vuosisatojen myötä.

ROTULUOKITTELUN TAUSTALLA on muun muassa ruotsalaisen Carl von Linnén kehittämä luokittelujärjestelmä, jossa hän jaotteli ihmiset amerikkalaiseen, eurooppalaiseen, aasialaiseen ja mustaan ihmisrotuun. Rotuluokittelua on kuitenkin kritisoitu, ja monet tieteenalat ovat irtisanoutuneet sen käytöstä.

Rotuluokittelua on myös käytetty perusteena moniin epätasa-arvoisuuteen perustuviin sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin toimintatapoihin ja järjestelmiin.

Ikävimpinä esimerkkeinä niistä ovat Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltojen etelävaltioiden rotuerottelujärjestelmä tai Saksan toisen maailmansodan aikainen rotuhygienia-ajattelu, jonka kokeilujen yhteydessä toistasataatuhatta vammaista ja mielisairasta ihmistä murhattiin. Oma lukunsa oli Hitlerin ajatus juutalaisista ”epärotuna” ja kuuden miljoonan juutalaisen tuhoaminen.

Unesco suositteli jo 1950-luvulla rotu-termistä luopumista ja siirtymistä käyttämään käsitettä etninen ryhmä. Tutkijat ovat huomanneet, että rotuajattelulla ei ole biologista pohjaa, ihmispopulaatiossa on jo ryhmien sisällä enemmän vaihtelua kuin niiden välillä. Monet näkevät rotuajattelun vain kulttuurisena keksintönä, jonka avulla ihmisiä sorretaan ja hyväksikäytetään.

KRISTILLINEN AJATTELU on toisenlaista: kaikki ihmiset ovat saman arvoisia, riippumatta mistään ulkonaisesta ominaisuudesta. Jumala on kyllä asettanut kansoille ajat ja rajat, mutta edes niin sanottu valittu kansa ei ole muita parempi.

Sen sijaan meitä yhdistää yli ihonvärin tai asuinseudun osallisuus syntiinlankeemuksesta ja lunastuksesta. ”Sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta, mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi” (Room. 3:23–24). Ilmestyskirjan näyssä perillä on kerran ihmisiä ”kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista ja he puhuvat kaikkia kieliä” (Ilm. 7:9).

Kristitty ei voi olla rasisti, mutta hän voi rakentaa yhteyttä erilaisten ihmisten välille Ilmestyskirjan näyn hengessä jo nyt.

Kirjoittaja on Lapuan hiippakunnan piispa.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeliEduskunta jakoi 50 miljoonaa euroa joululahjarahaa – Saajina myös Sley ja Kansanlähetys
Seuraava artikkeliÄlysormuksilla tutkittiin tiettävästi ensimmäistä kertaa jumalanpalvelukseen osallistujien kokemuksia

Ei näytettäviä viestejä