Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kivisen mukaan olennaisinta on, että eri osapuolet saadaan nyt Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi samaan neuvottelupöytään.
Ukrainan hallituksesta on viestitetty, että Ukrainalla ja Venäjällä olisi nyt ministeritason neuvotteluyhteys. Tätä Kivinen pitää hyvänä. Hänen mukaansa isojen kansainvälisten toimijoiden kuten USA:n, Ison-Britannian ja Venäjän väliset yhteydet ovat tärkeitä. Eritoten hän painottaa Budapestin sopimuksen vuonna 1994 allekirjoittaneiden maiden toimintaa. Budapestin sopimuksessa Venäjä ja USA lupautuivat suojelemaan ydinaseista luopunutta Ukrainaa.
EU:lla ei ole Kivisen mielestä neuvotteluissa paljon painoa, koska se on ollut valtapelin osapuoli. Kivisen näkökulmasta EU on epäuskottava, koska ”sen sopimus presidentti Viktor Janukovitshin kanssa ei pitänyt”. Hän viittaa siihen, että EU:n ulkoministerikolmikko oli sorvaamassa ennen Janukovitshin syrjäyttämistä Ukrainaan ennenaikaisia vaaleja, joihin asti Janukovitshin piti pysyä vallassa.
– Venäjän näkökulmasta EU on ollut valtapelin osapuoli, siksi EU:lla ei ole itsessään painoa muuta kuin suurvaltojen kautta, Kivinen näkee.
Länsi on tukenut voimakkaasti Ukrainan kansannousun jälkeen syntynyttä uutta hallintoa.
Vladimir Putinin eilistä puhetta Kivinen luonnehtii ambivalentiksi. Toisaalta Putin puhui hänen mielestään valtio-oikeudellisesti ja lakimiehen näkökulmasta ja toisaalta kovan linjan kieltä käyttäen.
– Positiivisen puoli on se, että Putinin mukaan väkivalta on äärimmäinen keino ja siihen ei välttämättä turvauduta, ellei venäläisiin kohdistu Ukrainassa väkivallan uhkaa. Sekin voidaan tietysti masinoida tarvittaessa – mutta kyllä Putinin puheessa oli rauhoittavia aineksia.
Kivisen eilinen
Ilta-Sanomille
antama lausunto hämmästytti. Kivinen tuntui uskovan Putinia, jonka mukaan Krimin alueita vallanneet sotilasjoukot olivat paikallisia, eivät Venäjän armeijan joukkoja. Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd)ei pitänyt Putinin väitettä uskottavana, vaan vastuu on Tuomiojan mukaan Venäjän hallituksella riippumatta toimeenpanijoista.
Kivinen ei edelleenkään vastaa aivan suoraan kysymykseen Krimillä olleista joukoista.
– Eilen olin lukenut Ylen esityksen. Nyt olen lukenut koko Putinin lausunnon. Minun usko tästä ei muuta tilannetta. On epäuskottavaa, että Venäjällä ei olisi ollut Krimillä osaa eikä arpaa. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan siellä näyttäisi olevan venäläisiä erityisjoukkoja.
– Putinin lausunto Puolan, Liettuan ja jossain määrin Ukrainan armeijan roolista Kiovan kapinallisten organisoijina ja aseistajina viittaa epäsuorasti siihen, että Putin näkee Venäjän roolin Krimillä samalla tavalla ja itse asiassa tulee tunnustaneeksi erikoisjoukkojen läsnäolon.
Mitä itse vastaatte suoraan siihen, olivatko joukot paikallisia vai Venäjän erikoisjoukkoja?
– Pidän epäuskottavana sitä, että Venäjällä ei olisi siinä roolia, myös Putinin lausunnon valossa.
Kysyttäessä eilisessä tiedotustilaisuudessa Krimin tulevaisuudesta ja siitä, voisiko se liittyä Venäjään, Putin antoi ymmärtää, että se on krimiläisten päätettävissä.
– Viittaus Kosovoon on huolestuttava, koska tätä argumenttia on käytetty Etelä-Ossetian ja Abhasian kohdalla.
Venäjä ei pidä Ukrainan nykyhallitusta laillisena.
– Tottakai se on laiton. Kansainvälisen oikeuden kannalta on näin. Sehän on laiton vallankaappaus, jossa Janukovitsh toisaalta itse livistää maasta, koska hänellä ei ole armeijan tukea enää takana. Mutta ongelma on se, menettikö edellinen hallinto oikeutuksensa sitä kautta, että alettiin ampua omia kansalaisia. Tässä on vähän sama tilanne kuin Mursin syrjäyttäminen Egyptissä. Mitä vaaditaan, että demokraattisesti valittu valtionpäämies voidaan syrjäyttää?
Putin itse vihjaili eilisessä puheessaan, että Kiovan tarkka-ampujat olisivat olleet opposition leivissä. Venäjä on väittänyt myös, että Janukovitsh tilasi Venäjän armeijan rauhoittamaan Ukrainan. Janukovitsh oli aiemmin sanonut, ettei ole armeijaa tilannut.
– Janukovitsh on sanonut, että Ukraina pitäisi säilyttää yhtenäisenä, tuntuu oudolta, että hän olisi kutsunut, Kivinen sanoo.