Tänään vietetään kynttilänpäivää. Ikivanha valonlähde on saanut kristinuskossa muitakin merkityksiä.
1. Valoa kirkkoon
Kynttilän liekki on rauhoittava näky. Ei ihme, että kynttilään on liitetty paljon kristillistä symboliikkaa. Symboliikan keskellä on muistettava, että kyllä kynttilöitä ja muita vastaavia roihuja on kirkoissa vuosituhansien ajan käytetty ihan proosallisesti myös valaistuksen vuoksi.
Pidin viime talvena jumalanpalvelusta suomalaisille rauhanturvaajille italialaisessa katolisessa sotilaskirkossa Etelä-Libanonissa. Oli pimeä ilta ja Välimereltä ujeltava talvimyrsky rankkasateineen paukutti suuren pressurakenteisen kirkon seiniä. Kesken kaiken sähköt katosivat, eivätkä yrityksistämme huolimatta palanneet. Olimme pimeässä.
Onneksi alttarilla oli kaksi jyhkeää kynttilää. Niiden tuikkeessa näin juuri ja juuri lukea Kirkkokäsikirjaa. Seurakunnan veisuu kuului alttarille kirkkosalin pimeydestä. Vain muutaman himmeän taskulampun valo valaisi virsikirjaa siellä täällä.
Ehtoollista jakaessa toinen kynttilä piti siirtää alttarikaiteelle. Kaikesta selvittiin. Moni rauhanturvaaja todisti, että jäivätpä kirkonmenot kerrankin mieleen.
2. Valo elämän tielle
Olen pappina kastanut useita satoja ihmisiä. Teologisesti koskettavimpiin asioihin on aina kuulunut kastekynttilän antaminen kastettavalle, tai vauvojen tapauksessa jollekulle kummeista: “Jeesus sanoo: Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.”
Tässä, jos missä on symbolin voimaa. Kynttilä on kirkoissa kautta aikojen ollut Jumalan tai Kristuksen valon vertauskuva. Synnissä elävä kulkee hengellisessä pimeydessä.
Ei-kristityistä lauletaan tässä hengessä myös virressä 162: “Vielä miljoonat, yössä kulkevat.” Onkohan noin syrjivä ja poliittisesti epäkorrekti sanonta edes mahdollinen tulevaisuuden virsikirjoissa?
Varsinkin ristiäisissä kynttilä symboloi Jeesuksessa tapahtuvaa valon voittoa pimeyden voimista. Samasta syystä sytytämme lähetyskynttilöitä. Sanoma Jeesuksesta tuo valoa pimeydessä hapuileville.
3 Patruunalaukaus kuorissa
Entisenä tykkimiehenä olen aina katsellut kirkon kuoriin pääsiäisajaksi asetettavia pääsiäiskynttilöitä aivan omassa sisäisessä diskurssissani. Mitä muuta miltei metrinen, käsivarren paksuinen jymykynttilä muistuttaa kuin kevyen kanuunan ammusta?
Kirkko on kuitenkin rauhan eikä sodan töiden julistamista varten. Pääsiäiskynttilä tuodaan kirkkoon pääsiäisyönä. Sen kauas pimeydessä näkyvä viesti on viesti ylösnousseesta Jeesuksesta, meidän valostamme ja Vapahtajastamme.
Vaikka pääsiäiskynttilä muodoltaan muistuttaisikin tykistökranaattia, on sen maailmaa muuttava “räjähdysvoima” loppujen lopuksi paljon ydinpommiakin suurempi ja tuhon välineille vastakkainen. Pääsiäinen kynttilöineen edustaa kristinuskon suurinta mysteeriä, kuoleman voittamista, Kristuksen seuraajien uskoa ikuiseen elämään.
4 Tulen lumo
Kitaransoitto vaimenee ja nuorten joukko hiljenee istuessaan ringissä lattialla. Hämärässä tilassa lepattaa vain joukko tarjottimelle asetettuja lämpökynttilöitä. Nämä pienet ihmeet ovat seurakunnissa muutenkin suosittuja pienryhmissä ja koristeina.
Kynttilässä on taikaa. Lämpökynttilöiden tuikkeessa on annettu paljon lupauksia ja tehty hiljaisia uskonratkaisuja.
Kynttilä on ollut ehkä kristillisen kirkon tärkeintä esineistöä kautta aikojen. Ei ihme, että keskiaikana kynttilänpäivääkin ryhdyttiin viettämään. Silloin kivikirkkojen hämärässä vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Päivän tekstinä on Luukkaan evankeliumin Simeonin kiitosvirsi, jossa vanha Simeon ylistää Jeesus-lasta “valoksi, joka koittaa pakanakansoille”.
5 Kirkkaus multien päällä
Jouluyössä on ihmeellistä kulkea hautausmaalla. Honkien kätköissä pimeydessä ja lumen alla olevilla hautariveillä lepattavat hautakynttilät. Ne ovat merkki Kristuksen kirkkaudesta myös silloin, kun elämästä on lähdetty.
Tulee mieleen Jobin kirjan sana: “Viimeisenä hän on seisova multien päällä.”
Hauta- tai muistokynttilät muodossa tai toisessa ovat melko universaali käsite. Kristinuskon hautakynttilöiden symbolismi on kuitenkin omaa luokkaansa, kuten kristinusko uskontojen joukossa muutenkin.
Vain Kristus on valo valkeuden, ajasta aikaan.
Kuva: Olli Seppälä