kertoi tänään, että Luther-säätiön perillisessä Lähetyshiippakunnassa toimivat Suomen luterilaiset kirkon papit ovat vaarassa menettää pappisoikeutensa kirkossa. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen ilmoitti pitävänsä tätä mahdollisena kehityskulkuna.
Lähetyshiippakunnan pappiskollegioon kuuluu noin 15 luterilaisessa kirkossa vihittyä pappia. Vaikuttaa todennäköiseltä, että tuomiokapitulien mahdolliset toimet kohdistuisivat nimenomaan näihin pappeihin.
– En halua lähteä spekuloimaan tuomiokapitulien työskentelyä ja sitä mahdollisuutta, että pelkkä jäsenyys tietyssä kollegiossa nähtäisiin kriteerinä pappisoikeuksien menettämiselle, Lähetyshiippakunnan hiippakuntadekaani Juhana Pohjola toteaa.
Pystyisikö Lähetyshiippakunta työllistämään nämä papit?
– Meillä on kasvava joukko sekä työsuhteessa olevia että eläkkeellä ja oman toimensa palvelevia pappeja. Uudet työsuhteet arviodaan kukin erikseen.
Juhana Pohjolaan ei ole oltu yhteydessä Oulun tuomikapitulista. Hän on Oulun hiippakunnan pappeja.
– Tuomiokapituli tekee niin kuin näkee parhaaksi kirkon elämän kannalta. Minä keskityn nyt ihmisten palvelemiseen sanan ja sakramenttien hoidolla, Pohjola toteaa.
Hän ei pidä arkkipiispa Kari Mäkisen ja Mikkelin piispan Seppo Häkkisen Kotimaa24:lle antamia lausuntoja yllätyksenä.
– Kurinpitotoimet ja virkakiellothan ovat suuntautuneet viime vuosina evankelis-luterilaisessa kirkossa lähinnä niihin, jotka vetoavat kirkon tunnustuspykälään kirkko-oikeuden ylimpänä normina.
Oman määritelmänsä mukaan Lähetyshiippakunta ei ole osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon organisaatiota, mutta se ei ole myöskään järjestäytynyt uskonnolliseksi yhdyskunnaksi.
– Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole sitä perustanut eikä sillä ole sananvaltaa sen toimintaelimisssä. Lähetyshiippakunta on itsenäinen kirkollinen rakenne, mutta haluaa jatkaa sitä hengellistä perintöä, joka evankelis-luterilaisessa kirkossa on vaikuttanut. Tämä näkyy siinä, että hiippakunnan seurakuntien jäsenistä monet kuuluvat evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja osa papistosta evankelis-luterilaisen kirkon papistoon, Pohjola sanoo.
Keiden kaitsennassa Lähetyshiippakunnassa toimivat Suomen luterilaisen kirkon papit ovat?
– Luterilainen pappi on aina ensi sijaisesti sidottu luterilaiseen tunnustukseen eikä kaitsentavirkaan, kuten Rooman kirkossa. Tunnustuksen pohjalta ja sen rajoissa Lähetyshiippakunnassa toimivat evankelis-luterilaisen kirkon papit voivat toimia evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunnissa ja tuomikapitulien alaisuudessa.
– Piispa Risto Soramies on ilman muuta hengellinen kaitsija Lähetyshiippakunnan papistolle ja seurakunnille.
Luterilaisen kirkon pappi, rovasti Risto Soramies vihittiin viime viikonloppuna Lähetyshiippakunnan papiksi.
Lue myös: Vuosia jatkunut kirkon ja Luther-säätiön vääntö saamassa päätöksensä