Finnwatchin selvityksen mukaan lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien työeläkelaitosten ja -rahastojen suosituimmat veroparatiisirahastokohteet ovat Luxemburg, Irlanti ja Caymansaaret.
– Finnwatchin mukaan näyttää todennäköiseltä, että työeläkesijoituksilla osallistutaan verolakien tarkoituksen vastaiseen aggressiiviseen verosuunnitteluun sijoitusketjun eri vaiheissa, sanoo selvityksen kirjoittanut Finnwatchin tutkija ja lakimies Henri Telkki.
Finnwatch selvitti lakisääteistä työeläketurvaa hoitavan kuuden työeläkevakuutusyhtiön, Varman, Ilmarisen, Elon, Veritaksen, Eteran ja Pensions-Alandian, sekä kolmen julkisen puolen eläkelaitoksen ja -rahaston, Kevan, Valtion Eläkerahaston (VER) ja Kirkon eläkerahaston sijoitustoiminnan verovastuullisuutta.
Kirkon eläkerahastolla on prosentuaalisesti suurin osuus sijoitusvaroistaan veroparatiiseissa. Osuus on 33 %. Myös Kevan ja Veritaksen osuus on yhtä suuri.
Telkki kertoo Kotimaa Prolle, että kirkon suuri osuus johtuu siitä, että se tekee paljon sijoituksia rahastojen kautta.
Telkki pitää kuitenkin keskeisempänä lukua, joka kertoo, kuinka suuri osuus rahastosijoituksista on Finnwatchin veroparatiiseiksi määrittelemissä maissa. Tämä luku kirkolla on 41 %, kun se kaikilla muilla työeläkelaitoksilla tai -rahastoilla on yli 60 %.
Verovastuullisuutta halutaan lisää
Vastuullisesta veronmaksusta on tullut keskeinen yritysvastuuteema samalla kun yritysten verosuunnittelu on muuttunut aggressiivisemmaksi. Suomalaiset työeläkelaitokset ja -rahastot ovat yli 160 miljardin euron rahastoituine eläkevaroineen merkittäviä institutionaalisia sijoittajia finanssimarkkinoilla.
– Kansalaisilla on helposti mielikuva siitä, että heiltä työeläkemaksuina kerätyt eläkevarat olisivat erityisen vastuullista sijoitusvarallisuutta. Finnwatchin selvitys kuitenkin osoittaa, ettei oletus pidä verovastuullisuuden osalta paikkaansa, toteaa Telkki.
Varma ja Kirkon eläkerahasto ovat eläkelaitoksista ne, jotka ovat luokitelleet vastuullisuuslinjauksiaan myös eri omaisuusluokkien ja sijoitustapojen mukaan. Vain yhdellä eläkelaitoksista, Varmalla, on veronmaksun vastuullisuutta koskeva selkeä periaatteellinen linjaus.
Eläkelaitosten omistajapolitiikan periaatteissa sijoituskohteena olevien yritysten verotukseen ottavat muutkin eläkelaitokset kantaa epäsuorasti ja viittauksenomaisesti. Esimerkiksi Kirkon eläkerahasto suosittelee ja Ilmarinen pitää erittäin tärkeänä ja edellyttää sitä, että yritykset noudattavat muun muassa OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, joissa on ohjeistettu yrityksiä vastuullisuuteen myös veronmaksussaan.
Finnwatch katsoo, että eläkelaitosten mielestä vastuullisuutta on pikemminkin mahdollisimman korkeiden sijoitustuottojen tavoitteleminen suomalaisten eläkkeiden kartuttamiseksi. Tässä hyödynnetään myös aktiivista verosuunnittelua.
– Finnwatch kaipaa laajempaa keskustelua veroparatiisitalouden vaikutuksista Suomeen ja globaalitalouteen. Eläkevarojen kartuttaminen veroparatiisitaloutta hyödyntämällä ei ole moraalisesti hyväksyttävää eikä välttämättä edes eläkkeensaajien etu, Telkki sanoo.
Finnwatchin taustalla muun muassa Ulkomaanapu
Finnwatchin selvitys kannustaa työeläkesijoittajia kirjaamaan verotuksen vastuullisuuslinjauksiin ja ottamaan käyttöön vastuullisen sijoittajan työkalut vastuullisen veronmaksun varmistamiseksi koko sijoitusketjussa. Veroparatiisirahastojen käyttäminen on asetettava harkintaan ja on etsittävä vaihtoehtoisia ja vastuullisempia sijoituskohteita.
Myös lainsäätäjillä on vastuu veroparatiisitalouden torjunnassa. Yrityksiltä on Finnwatchin mukaan edellytettävä maakohtaisesti eriteltyä talousraportointia ja kansainvälisellä tasolla on edistettävä automaattista monenkeskistä verotietojen vaihtoa.
Painostuslinjaa haitallista verokilpailua käyviä veroparatiisi- ja salaisuusalueita kohtaan on syytä jatkaa. Niiden suurasiakkaina olevien työeläkelaitosten ja -rahastojen ohjeistaminen ja sitouttaminen vastuulliseen sijoittamiseen on yksi hyvä tapa.
Finnwatchin taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä, muun muassa Kirkon ulkomaanapu.
Siimes puolustautuu nettisivuilla
Työeläkevakuuttaja TELA ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ottaa Finnwatchin selvitykseen kantaa TELAn nettisivuilla. Hän sanoo, että rahastojen saamia tuottoja verotetaan lopullisten sijoituskohteiden kotimaiden säännösten mukaisesti.
– Rahastosijoitukset muodostavat monimutkaisia ketjuja, joissa on monta osapuolta ja omistus on välillistä. Yksittäinen sijoittaja, kuten suomalainen työeläkevakuuttaja, ei voi vaikuttaa eri maiden veropolitiikkaan eikä rahastoiden rakenteisiin, Siimes jatkaa.
Finnwatch taasen katsoo selvityksessään, että työläkesijoittajienkin pitäisi pyrkiä omalta osaltaan huolehtimaan sijoituskumppanien ja sijoituskohteena olevien yritysten veronmaksusta, mutta tämän näkökulman eläkelaitokset usein ohittavat.
KIRKON EDUSTAJA VASTAA
Kirkon keskusrahaston sijoitusjohtaja Ira van Gilse van der Pals, yllättikö se, että Kirkon eläkerahaston osuus sijoitusvaroista veroparatiiseissa on prosentuaalisesti suurin?
– Tämä ei tullut yllätyksenä, suurin osa sijoitusrahastoista Euroopassa on rekisteröity Luxemburgiin ja Irlantiin. Kirkon Eläkerahasto ei epäsuorissa rahastosijoituksissa sijoita johonkin veroparatiisiksi luokiteltuun maahan, vaan rahastoon, joka edelleen sijoittaa varat jollekin kansainvälisten sijoitusmarkkinoiden osa-alueelle. Rahastojen saamia tuottoja verotetaan lopullisten sijoituskohteiden kotimaiden säännösten mukaisesti.
– Oleellista veroparatiisikeskustelussa onkin lopullisina sijoituskohteina olevien yhtiöiden veronmaksun vastuullisuus. Yrityksiltä tulee vaatia verotietojen aiempaa avoimempaa raportointia ja verojen maksamista sinne, missä yritys tekee tosiallista tulosta.
Miksi kirkko sijoittaa esimerkiksi Luxemburgilaisiin ja Irlantilaisiin rahastoihin, jotka tutkimuksessa luokitellaan veroparatiisisijoituksiksi?
– Kirkon eläkerahasto käyttää sijoitustoiminnassaan paljon sijoitusrahastoja. Suomen ulkopuolella tarjolla olevat kansainväliset rahastot on pääasiassa rekisteröity Luxemburgiin tai Irlantiin, näiden maiden tarjoamien pitkän kokemuksen ja alaan liittyvien resurssien takia. Näiden rahastojen kotipaikkana oleva valtio ei verota itse rahastoa. Rahastojen saamia tuottoja verotetaan lopullisten sijoituskohteiden kotimaiden säännösten mukaisesti.
– Tutkimuksessa käytetty NBER-listaus on tarkoitettu yrityksille, eikä sijoitusrahastoille (katso Finnwatch-tutkimuksen s. 47). Saamme rahastoilta kaikki pyytämämme tiedot (avoimuus) ja verot maksetaan hyvien käytäntöjen mukaan (verovastuullisuus).
Aikooko kirkko nyt muuttaa linjaustaan ja sijoittaa muihin kuin veroparatiisirahastoihin?
– Tulemme myös jatkossa hakemaan vastuullisia yhteistyökumppaneita. Varainhoitajayhteistyössä keskitymme edelleen siihen, miten rahastojen lopulliset sijoituskohteet, eli yritykset, noudattavat verovastuullisuutta.
– Suosimme aina mahdollisuuksien mukaan kotimaisia toimijoita. Meistä on tärkeää, että Suomessa säilyy korkea sijoitusalan asiantuntemus. Esimerkiksi suorien osakemandaattien osalta yhteistyökumppaneina toimivat Lähi-Tapiola Varainhoito, Evli Varainhoito ja Nordea Varainhoito. Valitettavasti kaikkia tarvitsemiamme sijoitusinstrumentteja ei ole saatavana Suomeen rekisteröitynä.
Selvityksen mukaan vain yhdellä eläkelaitoksista, Varmalla, on veronmaksun vastuullisuutta koskeva selkeä periaatteellinen linjaus. Miksei kirkolla ole tällaista ja tehdäänkö sellainen?
– Kirkon eläkerahastolla on sijoitussuunnitelman osana vastuullisen sijoittamisen suunnitelma, ja teemme vuosittain erillisen vastuullisen sijoittamisen toimintakertomuksen. Eläkerahastolla on myös vastuullisen sijoittamisen ohjeet, joissa mukana ovat OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille koskien myös verotusta. (sivut 36-38)
– Eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen ohjeiden päivitys on työn alla. Päivityksessä on otettu huomioon veronmaksun vastuullisuutta koskevat linjaukset. Ohjeet valmistuvat kesäkuun aikana.
Kirkon eläkerahaston mukaan se ei ollut tehnyt mitään verosuunnittelua koskevia linjauksia tai hankkinut verosuunnittelupalveluita tai -muistioita ulkopuolisilta yrityksiltä, selvityksessä kerrotaan. Miksi?
– Kirkon eläkerahastolla ei ole ollut käytännön tilanteita, joissa olisi ollut tarvetta tilata verosuunnittelupalveluita.
Kuva: Olli Seppälä