Kirkon edustaja Elopin palkkiosta: Sidosryhmäsokeutta

Nokia känny205 1 of 1Ilkka Sipiläinen on seurannut hämmentyneenä Nokian väistyvän toimitusjohtajan Stephen Elopin jättimäisestä loppukorvauksesta käytävää keskustelua.

Jollei asia vielä muutu, Microsoftille siirtyvä Elop kuittaa loppukorvauksena 18,8 miljoonaa euroa.

Yritys- ja pörssitoiminnan maailmaa ajatellen Sipiläinen voi ymmärtää tapahtunutta. Tämän ”pelin sisällä” voi ajatella niin, että Nokian osakkeen arvo on noussut ja Elop on tehnyt tehtävänsä ja saa siitä palkkionsa.

– Pelin sisällä palkkio ei ole niin kummallista toimintaa kuin aluksi ehkä voisi luulla.

– Mutta jos palkitsemisen suhteuttaa tavallisten työntekijöiden palkkaan ja johtoportaan palkkaan ja kohtuuteen, kyllähän silloin mennään aika isoissa luvuissa, Sipiläinen kuitenkin jatkaa.

Sipiläisen mainitsema ”peli” unohtaa sidosryhmät. Hän puhuu ”sidosryhmäsokeudesta”. Kun yrityksissä jaetaan johdolle palkkiota, unohtuvia sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi yrityksen työntekijät, asiakkaat, yhteiskunta ja lopulta kirkollisesti sanottuna koko luomakunta. Tästä näkökulmasta Sipiläinen kyseleekin Elopin palkkion kohtuuden perään.

Kirkkokin omistaa Nokiaa. Kirkon eläkerahaston Suomi-osakesalkussa elokuun lopussa Nokian osakkeiden arvo oli noin viisi miljoonaa euroa.

Keskustelua on käyty myös siitä, pitäisikö yritysten yhtiökokousten määritellä johtajien palkkiot hallitusten sijaan. Tällaista on vaatinut muun muassa kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd).

Sipiläinen ei itse ota asiaan suoraa kantaa.

– Tietyssä mielessä asian siirtäminen yhtiökokouksille toisi avoimuutta ratkaisuihin lisää. Palkkioratkaisujen pitäisi olla sellaisia että ne iljetään esittää isoille joukoille ja kuulla asiasta myös palaute. Tällöin asioita voisi miettiä myös toisen kerran.

Avoimuuden vastapuolena ja hallituksen tukena on puolestaan se, että hallitus on päätöksenteossa huomattavasti yhtiökokousta ketterämpi elin.

Mitään kirkon kantaa yritysjohdon jättipalkkioihin Sipiläinen ei katso asiakseen muotoilla.

– Ihminen saa nauttia kohtuudella Jumalan lahjoista, eikä riistää niitä itsellensä ja täytyy ajatella yhteistä hyvää, hän kuitenkin heittää yleisenä ohjeena.

Edellinen artikkeliTimo Sahi on bongaava hallintomies
Seuraava artikkeliKirkon uusi hartaustoimittaja: Ei Jeesus-jumpalle