Kirkolliskokouksen yhteydessä julkaistiin tänään historiateos Kansankirkko ristipaineessa. Suomen luterilainen kirkolliskokous 1974–2011.
Jaakko Olavi Antilan kirjoittamassa tutkimuksessa käsitellään kirkolliskokouksen valintaa, toimintatapoja ja yhteiskunnallista roolia.
– Kirkolliskokouksen työskentelytavat ovat kehittyneet tavattoman paljon kuluneiden vuosikymmenten aikana. Kirkolliskokous on myös vienyt nopeasti ja tehokkaasti päätökseen monia suuria uudistushankkeita, Antila sanoi julkistustilanteessa.
Antila nosti puheenvuorossaan esille muun muassa kysymyksen siitä, keitä kirkolliskokous edustaa. Hänen mukaansa koko tutkimuskauden läpi maallikkoedustajiksi on valittu huomattavan paljon johtavassa asemassa olevia julkisen sektorin viranhaltijoita.
– Sen sijaan työväestöön lukeutuvia on ollut vähän, eikä yksityisten palvelualojen toimihenkilöitäkään ole perinteisesti ollut kovin monia.
Hän huomauttaa myös, että naisten osuus maallikkoedustajista on ollut laskusuunnassa, kun vaaleihin ei ole enää liittynyt naisten asemaa koskevia tavoitteita. Sama ilmiö on nähtävissä nuorten aikuisten osuudesta kirkolliskokousedustajissa.
– Jäsentensä ikä- ja sukupuolijakauman tai sosioekonomisen aseman osalta kirkolliskokous ei siten ole ollut kovin tarkka pienoiskuva kirkosta, Jaakko Olavi Antila sanoi.
Kuva: Kirkolliskokous kokoontui maanantaina 3.11.2013 Turun kristilliselle opistolle. Pasi Leino.